Autoilun muutoksen nopeus saattaa yllättää, arvioi LVM:n uusi kansliapäällikkö

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Liikenteen päästövähennysten toteuttamiseksi on hyvä pitää kaikki mahdolliset vaihtoehdot pöydällä, kunnes tiedetään tarkemmin, mitkä keinoista ovat oikeasti tarpeellisia, pohtii liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) uusi kansliapäällikkö Minna Kivimäki.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kivimäki näkee, että tavoitteen saavuttaminen tulee käymään vaiheittain.

– Ensin lähdemme luomaan edellytyksiä siirtymään ja sitten vaiheittain katsomme, miten päästövähennyksiin päästään, Kivimäki sanoo.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu liikenteen tulevaisuudesta, kun hallitus esimerkiksi hyväksyi suunnitelman kasvihuonepäästöjen vähentämisestä kotimaan liikenteessä eli fossiilittoman liikenteen tiekartan.

Tällä viikolla taas liikenteen verotusta pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä esitteli näkemyksensä siitä, että polttoaineveron nosto vähentäisi päästöjä tehokkaimmin. Raportin mukaan päästöt vähenisivät, koska polttoainevero vaikuttaa ajoneuvoveroa enemmän kuluttajien polttoaineen kulutusta koskeviin päätöksiin.

Kuuma kysymys onkin, mistä tienkäyttäjät tulevat maksamaan lähivuosina. Miltä Suomen tieliikenne näyttää viiden vuoden kuluttua?

– Sitä varmasti kaikki pohtivat nyt. Selkeää kristallipalloa ei ole, mutta kyllä se näkymä on ollut, että sähköiseen liikenteeseen kuljetaan, Kivimäki vastaa.

– Se, miten se näkyy autoilijoiden maksuissa, niin sitähän valtiovarainministeriö on nyt selvittänyt, ja siihen perehdymme huolella.

Muutos voi olla odotettua nopeampaa

Kesäkuun alussa uudessa tehtävässään aloittava Kivimäki ei lähde ennustamaan, tuleeko Suomen teille tulevaisuudessa käyttöön jonkunlainen kilometrimaksu tai millä vaihtoehtoisilla keinoilla liikenteen maksuja kerättäisiin kuin nykyisillä polttoaine-, ajoneuvo- ja autoveroilla.

– Luulen, että pöydällä ollutta keinovalikoimaa täytyy jatkossakin tutkia, Kivimäki sanoo.

Hän ajattelee, että tärkeintä olisi taata vaihtoehtoja liikkumismuodon valintaan.

– Liikkumiseen ja sen hintaan vaikuttaa sekin, millaisia liikkumisen palveluja pystytään tarjoamaan vaihtoehdoiksi.

Muutoksen nopeus saattaa myös yllättää. Kivimäki perustelee tätä sillä, että tähänkin mennessä on nähty, että liikenteen sähköistyminen voi sujua ennusteita nopeammin.

Joustoa tarvittaneen

Kivimäki on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Brysselissä pysyvän edustajan sijaisena Suomen EU-edustustossa ja vastannut muun muassa ilmasto-, ympäristö-, maatalous- liikenne- ja viestintäkysymyksistä. Aiempaa taustaa hänellä on LVM:n osasto- ja yksikönpäällikkötehtävistä.

Vuodet EU:n ytimessä ovat näyttäneet Kivimäelle, että melko samanlaiset kysymykset liikenteen tulevaisuudesta askarruttavat kaikkia EU-maita.

Suomesta tavataan puhua pitkien etäisyyksien maana ja liikennekeskustelussa ajaudutaan nopeasti miettimään maaseudun tarpeita ja sitä, miten kohtuuhintaisen liikkumisen mahdollisuudet taataan kaikille.

Suomi ei kuitenkaan ole tämän kysymyksen kanssa yksin. Alueiden erilaiset tarpeet pohdituttavat myös muualla Euroopassa.

Päästövähennyksiin tähtäävien toimien vaikutukset kohtaavat eri tavalla erilaisissa olosuhteissa eläviä ihmisiä, ja siksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei pidä Kivimäen mukaan unohtaa.

– Kun toimenpiteitä suunnitellaan, niin se pitää ottaa tarkkaan huomioon jo vaikutusarvioinneissa. Joustoa varmasti tarvitsee jollain tapaa niihin keinoihin luoda ja katsoa, onko vaikutuksia mahdollista jollain tapaa kompensoida tai tasoittaa, Kivimäki sanoo.

Valinnanvara tärkeää

Kivimäki kuvaa EU:n ja Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita systeemiseksi muutokseksi. Kivimäki toivoo, että muutos tulee näkymään ihmisten arjessa valintojen mahdollisuutena ja kasvavana tietoisuutena siitä, miten valinnat vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon.

EU-maiden kesken keskustelu liikenteen kehittämisestä mukailee ilmastokeskustelua.

– Täällä käydään aika paljon keskustelua muutoksen tahdista, nopeudesta ja vaiheittaisuudesta. Siinä näkyy eroja jäsenmaiden kesken. On niitä, jotka haluaisivat olla jo huomenna siellä 20 vuoden päästä koittavassa tulevaisuudessa, ja sitten on niitä, jotka näkevät siinä vaiheita, Kivimäki kertoo.

Kivimäki arvioi, että EU-mailla on melko yhteneväinen kuva siitä, mikä on yhteinen maali, mutta keinovalikoimasta ja muutoksen nopeudesta löytyy erimielisyyksiä.

Esimerkki liikenteen osalta erimielisyyksiä herättävästä kysymyksestä on, missä tahdissa polttomoottoriautoista pitäisi päästä kokonaan eroon.

– Ei ole näköpiirissä, että siihen mitään päivämääriä täältä EU:sta tulisi, vaan pyritään luomaan polkua, että olisi vaihtoehtoisia polttoaineita saatavilla, ja sitten tietysti päästörajoitusten ja ajoneuvojen valmistajia koskevan sääntelyn kautta asia etenee myös.

EU:n yhteiset ilmastotavoitteet muokkaavat myös liikennettä

Kivimäki odottaa mielenkiinnolla, millaisia avauksia komissiolta tulee kesällä liikenteeseen liittyen, kun komissio esittelee paketin lakimuutoksia, joita EU:ssa lähdetään tekemään, jotta vuoden 2030 ilmastotavoite pystyttäisiin saavuttamaan. EU on tavoittelemassa vuodelle 2030 vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Toistaiseksi on auki, tuodaanko lakimuutosten yhteydessä liikennesektorikin päästökauppajärjestelmän piiriin ja miten mahdollinen hiilenhinnoittelu tulisi vaikuttamaan autoilun maksuihin.

Kivimäen mukaan toistaiseksi on vaikea sanoa, miten tämä vaikuttaisi tavalliseen autoilijaan. Asia on edelleen piirustuspöydällä, eikä julkisessa tiedossa ole, mitä komissio aikoo ehdottaa.

Tarkempia tietoja saataneen heinäkuun puolivälissä, kun lakipaketin on määrä tulla julki.

Liikenteen maksujakin pohdittaessa on Kivimäen mukaan tärkeää ensin analysoida, millaisia vaikutuksia näillä tulevilla EU:n yhteisillä ilmastotoimilla on Suomen kansallisiin toimiin.

Kommentoi

Mainos: Itä-Uudenmaan Osuuspankki

Kaikki joukolla vaurastumaan!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut