Hallitus päätti kymmenien toimenpiteiden Helmi-ohjelmasta luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi

Ministeri Krista Mikkosen mukaan Helmi-ohjelma määrittää suuntaviivoja 2020-luvun työlle monimuotoisuuden parantamiseksi. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen ensi vuosikymmenelle asti ulottuvasta toimenpidepaketista, joka tähtää Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

Helmi-elinympäristöohjelmassa suoalueita suojellaan ja ennallistetaan kymmeniätuhansia hehtaareja. Lisäksi ohjelman puitteissa hoidetaan ja ennallistetaan metsiä, vesistöjä ja kosteikkoja.

Tavoitteena on perustaa 30–50 niin sanottua Helmi-aluetta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjen keskittymiä.

Ohjelmassa on tarkoitus muun muassa kunnostaa 200 arvokasta lintuvesikohdetta sekä perustaa ja kunnostaa 500 suojelualueverkoston ulkopuolista lintukosteikkoa. Puroja kunnostetaan yhteensä 600 kilometriä ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700:lle pienvesikohteelle. Metsiensuojelun Metso-ohjelmaa jatketaan vuosille 2026–2030.

Toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Helmi-ohjelma määrittää suuntaviivoja 2020-luvun työlle monimuotoisuuden parantamiseksi.

– Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Laajalla yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla luontokato voidaan pysäyttää, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Helmi-ohjelmasta ovat vastuussa ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Vuoteen 2030 ulottuvaa ohjelmaa toteuttavat ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.

Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

– Ohjelma on hyvä esimerkki siitä, että luontoa voidaan auttaa monin eri tavoin, ja parhaaseen tulokseen päästään vapaaehtoisilla toimilla, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tiedotteessa.

Helmi-ohjelman arvioitu kokonaiskustannus on 755 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 75,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusarviossa ovat mukana Metso-ohjelman jatkoon sisältyvät metsiensuojelukustannukset maanomistajille maksettavista korvauksista ja kauppasummista, yhteensä 322 miljoonaa euroa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut