Koronarokotuksen teho virusmuunnoksia vastaan voi olla terveydentilaltaan haurailla matalampi kuin muilla – Rokotus suojasi hoivakotien hoitohenkilökuntaa hyvin, asukkailla tartuntoja rokotuksesta huolimatta

Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen valtaosalla asukkaista ja muutamalla henkilökuntaan kuuluvalla ei ollut lainkaan mitattavissa niin kutsuttuja neutraloivia vasta-aineita. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Emmi Tilvis / STT

Koronarokotuksen suojateho etenkin virusmuunnoksia vastaan voi jäädä terveydentilaltaan haurailla heikommaksi kuin rokotetuilla keskimäärin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänä keväänä kahdessa hoivakodissa tekemästä tutkimuksesta.

Molemmissa hoivakodeissa tartuntoja todettiin sekä asukkailla että henkilökunnalla.

Yhden rokoteannoksen jälkeen asukkailla oli muodostunut vasta-aineita koronavirusta vastaan vasta-aineita selvästi vähemmän kuin henkilökunnalla.

Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen valtaosalla asukkaista ja muutamalla henkilökuntaan kuuluvalla ei ollut lainkaan mitattavissa niin kutsuttuja neutraloivia vasta-aineita, joilla on todennäköisesti suurin merkitys suojatehon muodostumisessa.

Neutraloivia vasta-aineita oli erityisen vähän muuntuneita viruksia ja varsinkin Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan.

– Syynä on todennäköisesti se, että virusmuunnokset pystyvät osin väistämään rokotteiden antamaa suojaa. Näin näyttää olevan erityisesti terveydentilaltaan hauraiden ja iäkkäiden ihmisten kohdalla, joilla vasta-aineiden määrä jää matalammaksi, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo tiedotteessa.

Kahden rokoteannoksen jälkeen neutraloivia vasta-aineita oli kuitenkin jo kaikilla tutkituilla.

– Virusmuunnosten seurantaa ja rokotteiden kehittämistä muunnoksia vastaan on jatkettava, sillä osa muunnoksista väistää rokotteiden antamaa suojaa muita enemmän, sanoo Melin.

Ensimmäisen rokoteannoksen teho Intian virusmuunnosta vastaan noin 34 prosenttia

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Britanniassa vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan koronarokotteiden teho on Intian muunnosta vastaan madaltunut, mutta vähemmän kuin Etelä-Afrikan virusmuunnoksen kohdalla.

– Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen sekä Biontech-Pfizerin että Astra Zenecan rokotteen teho Intian variantin aiheuttamaa oireista tautia vastaan oli noin 34 prosenttia. Se tarkoittaa, että tartuntoja ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on odotettavissa”, kertoo Nohynek.

Nohynekin mukaan toisen annoksen jälkeen rokotteiden suojateho Intian virusmuunnosta vastaan on tutkimuksen mukaan edelleen lievästi madaltunut, mutta kuitenkin jo hyvä. Biontech-Pfizerilla suojateho on toisen annoksen saaneilla keskimäärin 89 prosenttia ja Astra Zenecalla noin 60 prosenttia.

Tutkimuksessa todettu Astra Zenecan koronarokotteen matalampi suojateho voi osin johtua siitä, että kyseisen rokotteen saaneiden joukossa oli enemmän iäkkäitä ihmisiä ja seuranta-aika toisen annoksen jälkeen oli lyhyempi kuin Biontech-Pfizerin rokotteella. Rokotteiden suojateho on usein iäkkäillä heikompi kuin nuorilla.

Asukkaat saivat tartuntoja rokotteesta huolimatta

Helsinkiläisessä hoivakodissa rokotetuista asukkaista noin joka neljäs sai tartunnan. Tartunnan saaneet työntekijät olivat pääosin rokottamattomia.

Vantaalaisessa hoivakodissa lähes kaikki hoivakodin asukkaat ja puolet henkilöstöstä olivat täysin rokotettuja, eli he olivat saaneet kaksi rokoteannosta. Yksikössä, jossa tartuntoja todettiin, asukkaista noin puolet sai tartunnan. Puolella henkilöstöstä ei ollut rokotusta lainkaan.

Koronarokotus saa elimistön muodostamaan vasta-aineita, jotka tunnistavat viruksen ja voivat suojata myöhemmin tartunnalta ja vakavalta taudilta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut