Työministeri Haatainen: Huuhkajien EM-pelit tuskin mahdollisia ilman urheiluseurojen tekemää kotoutumistyötä

Ministeri Haataisen mukaan kotoutumistyössä on kiinnitettävä erityisesti huomiota maahanmuuttajanaisiin. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan Huuhkajien pääsy jalkapallon EM-kisoihin on hyvä esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia seurojen ja järjestöjen maahanmuuttajien keskuudessa tekemällä kotoutumistyöllä voi olla.

Työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkistamassa kotoutumisselonteossa halutaan vahvistaa seurojen ja järjestöjen roolia virallisen kotoutumistyön tukena.

– Kysynkin, olisiko Suomi pelaamassa miesten jalkapallon Euroopan mestaruuskisoissa ilman seurojen ja järjestöjen panostusta erilaisista taustoista tuleviin ja maahanmuuttajiin? Tuskinpa, Haatainen sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kotoutumisselonteollaan nopeuttaa maahanmuuttajien polkua työhön ja koulutukseen ja edistää maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa.

– Nykymuodossaan kotoutumisen toimenpiteet eivät riittävän hyvin tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Panostuksia ja muutoksia tarvitaan laajasti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste kasvaa kyllä maassa asumisen myötä, mutta liian hitaasti, Haatainen sanoi.

Syrjintää rekrytoinneissa

Haataisen mukaan kotoutumistyössä on kiinnitettävä erityisesti huomiota maahanmuuttajanaisiin.

– Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat voimavara, joka on saatava entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Monella heistä on laajaa osaamista ja koulutuspohjaa, joka uhkaa mennä hukkaan työelämän ulkopuolella. Naisten osallisuus on tie pysyvään, ylisukupolviseen muutokseen. Jos onnistumme naisten osallisuuden vahvistamisessa, moni muukin asia ratkeaa sen myötä, Haatainen painotti.

– Tulo- ja koulutustaso periytyvät myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä liian usein vanhemmilta lapsille. Kotoutumisen pitkä kehä eli juurtuminen uuteen kotimaahan edellyttää vähäosaisissa perheissä tämän kierteen katkaisemista.

Haataisen mukaan maahanmuuttajan oma aktiivisuus on kotoutumisessa tärkeää, mutta iso merkitys on myös yhteiskunnan asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista. Haatainen nosti esiin rekrytointisyrjinnän yhtenä ongelmakohtana.

– Tutkimukset osoittavat, että jos ihmisen nimi tai äidinkieli viittaa taustaan Suomen ulkopuolella, hänen on huomattavasti vaikeampi saada kutsu työhaastatteluun. Näin on, vaikka hänen koulutuksensa, työkokemuksensa ja jopa kielitaitonsa olisi täysin sama kuin muilla hakijoilla, Haatainen muistutti.

Eduskuntaan vasta syksyllä?

Seuraavaksi kotoutumisseloteko etenee eduskuntaan, jossa sitä Haataisen arvion mukaan käsitellään eduskunnan muiden kiireiden takia vasta syysistuntokauden alkupuolella.

– Eduskuntakäsittely on tärkeä, sillä se antaa suuntaa, miltä pohjalta lainsäädäntöä tullaan uudistamaan, Haatainen sanoi.

Haatainen ei halunnut tiedotustilaisuudessa arvioida, kuinka paljon selonteossa esitetty toimenpidekokonaisuus maksaisi.

– Rahoitusratkaisut tehdään aina budjetissa sen mukaisesti, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, Haatainen sanoi.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut