Suomen luontopaneeli linjaa tuoreessa raportissaan, että suoluonnon heikentäminen tulisi lopettaa ja suoluontoa tulisi korjata kattavilla ennallistamistoimilla.
– Yli puolet Suomen soista on ojitettu. Tämä näkyy ekosysteemihaittoina, kertoo luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
Luontopaneelin mukaan ennallistamistoimilla voidaan korjata luontohaittoja ja palauttaa ojittamisen heikentämää suoluonnon monimuotoisuutta.
– Laajamittainen ennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajuisena se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä, Kotiaho sanoo.
Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla, ohjailemalla vesiä uudelleen sekä poistamalla ylimääräistä puustoa.
Soiden ennallistaminen lisää kasvihuonepäästöjä lyhyellä aikavälillä
Soiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kokonaiskasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana. Luontopaneelin asiantuntijatyöryhmän selvityksessä ei ole vielä laskettu, kuinka suuret päästöt suositusten mukaisesta soiden ennallistamisesta aiheutuisi.
– Emme ole laskeneet sitä, koska emme vielä tiedä, kuinka paljon soita ennallistetaan. Olemme mallintaneet ilmastovaikutuksia eri suotyypeille. Kun on selkeä suunnitelma, kuinka paljon soita ennallistetaan, laskelma on mahdollista tehdä, Kotiaho kertoo.
Rehevät suot voidaan ajan kanssa ennallistaa hiilinieluiksi
Luontopaneelin mukaan pitkällä aikavälillä ennallistamisen aiheuttamat päästöt alkavat usein vähentyä ja etenkin rehevät suot on mahdollista ennallistaa hiilinieluiksi.
– Soita ennallistamalla on vaikea saada nopeita ilmastoa viilentäviä vaikutuksia, Kotiaho sanoo.
Ennallistamisen hyödyissä ja haitoissa on epävarmuuksia, mutta luontopaneelin selvityksen mukaan soiden ennallistaminen on vesistöille ja ilmastolle parempi ratkaisu kuin ennallistamatta jättäminen.
Luontopaneeli arvioi rehevien metsäojitettujen soiden ennallistamisen tuovan ilmastohyötyjä noin 20 vuoden kuluttua. Karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pidempään kielteinen.
Suot ovat Euroopan luontotyypeistä uhanalaisin, ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti.