Siperia on jälleen tulessa, eikä sammuttajia ole tarpeeksi – "Me tarvitsemme lisää väkeä"

Jakutian eli Sahan tasavallan soisella ja havuisella taigalla on ollut tänä kesänä tulessa noin 1,5 miljoonaan hehtaarin kokoinen alue. Sammutustöitä kuvattiin Bjas-Kjujolin kylän lähettyvillä. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Pitkien keppien päähän on kiinnitetty palavia kuminpaloja. Niillä joukko miehiä sytyttää rutikuivan maan palamaan metsäpalon rajoituslinjaksi tehdyn kaivannon toisella puolella. Hallitulla palolla on tarkoitus pysäyttää yksi Venäjän Siperiassa raivoavista lukuisista suurista metsäpaloista.

Jegor Zaharovin johtama ryhmä on jo seonnut laskuissa sen suhteen, kuinka montaa eri paloa he ovat olleet torjumassa sitten toukokuun lopun. Osa operaatioista on onnistunut, toiset taas eivät.

– Puolustimme yhtä tilaa kahdeksan päivän ajan, mutta lopulta se paloi, kun emme saaneet traktoreita avuksi, Zaharov kertoo.

Kaluston puutteessa palojen rajoittamiseen tarkoitetut kaivannot pitää kaivaa lapioilla ja tilannetta seurata jalkapartioin. Koneita enemmän Zaharov kaipaa kuitenkin uusia sammuttajia.

– Me tarvitsemme lisää väkeä, hän toteaa yksikantaan.

Venäjän metsäpalojen torjuntaan erikoistuneella virastolla on käytettävissä valvonta- ja sammutustöihin 250 vakituista ja 150 kausityöntekijää alueella, joka on noin viisi kertaa Ranskan kokoinen.

Jakutian eli Sahan tasavallan soisella ja havuisella taigalla on ollut tänä kesänä tulessa noin 1,5 miljoonaan hehtaarin kokoinen alue. Kyseessä on jo kolmas kesä peräjälkeen, kun pohjoisen alueiden poikkeuksellista kuivuutta ja helteitä ovat seuranneet aiempaa laajemmat metsäpalot.

Metsäpaloja raivoaa toki myös muualla Venäjällä, myös aivan Suomen lähellä Karjalassa.

Pieniä paloja vain seurataan aluksi

Paloja ilmasta tarkkaileva ja sammutusryhmiä oikeisiin kohteisiin opastava lentäjä Svjatoslav Kolesov aloitti sammutustyöt vuonna 1988. Hän muistelee, että tuolloin työntekijöitä oli remmissä vielä 1 600.

Alimitoitetut resurssit merkitsevät Kolesovin mukaan sitä, että tavoitteena periaatteessa olevasta palojen sammuttamisesta kokonaan joudutaan tinkimään. Sen sijaan uusia havaittuja paloja aluksi vain tarkkaillaan, ja sammutusryhmä lähetetään paikalle vasta, jos palo leviää.

– Jos se leviää nopeasti laajalle alueelle, yritämme pelastaa asutetut alueet ja muut tärkeät kohteet, Kolesov selvittää.

Venäjän ympäristöministeriö julkisti jo vuonna 2015 linjauksen, jonka mukaan alueilla voidaan jättää metsä- ja maastopalot oman onnensa nojaan, jos niiden sammutuskustannusten voi olettaa nousevan suuremmiksi kuin tulen aiheuttamien vahinkojen.

Ympäristösuojelijoiden mukaan hallinnon olisi syytä muuttaa linjaansa.

– Olemme jo vuosia sanoneet, että Venäjän pitää lisätä maastopalojen torjumiseen varattua budjettiaan ainakin kolminkertaiseksi, sanoo Grigori Kuksin Greenpeacesta.

"Kaikki palaisi, jos emme olisi täällä"

Viiden vakituisen ja kahdeksan kesätyöntekijän ryhmää johtava Jegor Zaharov sai lopulta käyttöönsä maastoajoneuvon. Sitä ennen tunnelmat olivat kuitenkin kiristyneet, kun metsäpaloviraston suunnittelukokouksessa oli moitittu sammutusryhmän työn jälkeä.

Zaharov kertoo rynnänneensä ulos kesken kokouksen.

– Mikä oikeus heillä on arvostella meitä? Kaverit ovat tehneet metsässä töitä kuukauden putkeen. Siinä kuka tahansa alkaa tuntea itsensä väsyneeksi, Zaharov päivittelee.

Kaikesta huolimatta hän aikoo jatkaa ryhmänsä kanssa töitä ja siirtyä nykyisestä paikasta Bjas-Kjujolin kylästä seuraavan palon kimppuun, taukoa pitämättä.

– Kaikki palaisi, jos me emme olisi täällä, hän perustelee.

Bjas-Kjujolissa asuva Ivan Fjodorov ainakin on kiitollinen sammuttajien avusta. Hän onnistui torjumaan perheensä avustukselle ensimmäisen maatilaansa uhanneen palon kesäkuussa. Mutta sitten tuli toinen, sitten kolmas palorintama.

– Siinä vaiheessa meillä ei ollut enää voimia. Onneksi nämä kaverit saapuivat, Fjodorv sanoo.

Vapaaehtoiset yrittävät auttaa

Taigalla raivoavat palot tuntuvat myös Jakutian pääkaupungissa Jakutskissa, missä ilma on ollut usein harmaana savusta. Tämä on saanut kaupunkilaiset organisoimaan vapaaehtoisia avuksi liian vähälukuisille sammuttajille. Turgun Popovin johtaman urheiluseuran jäsenet valmistautuvat lähtemään kohti Bjas-Kjujolia.

– Emme voi seurata sivusta, kun kotimaamme palaa, Popov sanoo.

Hänen mukaansa vapaaehtoiset eivät yritä saada paloja sammumaan omin voimin, vaan tavoitteena on tarjota ammattilaisille muutaman päivän, tai edes tunnin, lepotauko viikkoja jatkuneeseen uurastukseen.

Sammutustöihin lähtöä Popov perustelee myös viittoilemalla harmaalle taivaalle.

– Eihän täällä ole mitään, mitä hengittää.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut