Tukholman käräjäoikeudessa käynnistyi tänään oikeudenkäynti Iranin kansalaista vastaan, jota syytetään kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja lukuisista murhista.
Kamarisyyttäjä Kristina Lindhoff Carleson aloitti yhden Ruotsin suurimmista oikeudenkäynneistä kautta historian lukemalla syytteet 60-vuotiasta Hamid Nouria vastaan. Iranilaismiestä syytetään muun muassa joukkoteloituksiin osallistumisesta Iranissa kesällä 1988.
– Vastaajan osallisuus teloitukseen muodostuu siitä, että hän on yhdessä ja yhteisymmärryksessä muiden teloituksia järjestävien ja siihen osallistuvien kanssa muun muassa valinnut, mitkä vangit saatetaan tuomioistuimen kaltaisen toimikunnan eteen, jota oli määrätty päättämään, mitkä vangit teloitetaan, hän sanoo.
Tämän jälkeen Lindhoff Carleson luki kaikkien niiden 110 henkilön nimet, joiden teloitukseen Nourin epäillään osallistuneen Gohardashtin vankilassa Teheranin ulkopuolella.
Nouri kiisti juristiensa välityksellä sekaantuneensa joukkoteloituksiin. STT julkaisee syytetyn nimen jo tässä vaiheessa oikeudenkäyntiä, koska häntä syytetään poikkeuksellisen vakavista teoista.
Tuhansia ihmisiä teloitettiin Iranissa
Koska oikeusjuttu koskee yli 30 vuoden takaisia tapahtumia, syyttäjä halusi alkuun asettaa tapahtumat historialliseen asiayhteyteensä.
– Ymmärtääkseen, mitä tapahtui kesällä 1988, on tärkeää tuntea tapahtumien taustoja, Lindhoff Carleson sanoi.
Loppukesästä 1988 teloitettiin kaikkiaan 5 000 ihmistä ympäri Irania. Maan korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei oli käskenyt murhaamaan kaikki, jotka tukivat Kansan mujahedin -järjestöä.
Liike osallistui kapinaan shaahia vastaan vuonna 1979, mutta tuki sitten Irakia 1980-luvun sodassa Iranin ja Irakin välillä, minkä vuoksi hallitus myöhemmin kielsi sen. EU leimasi liikettä jonkin aikaa terroristijärjestöksi.
Tukholman käräjäoikeudessa käydyssä oikeudenkäynnissä on kyse kansainvälisen oikeuden vakavasta rikkomisesta ja murhista. Syytteen kannalta ratkaisevaa on, tapahtuivatko teloitukset Iranin ja Irakin välisen sodan aikana vai sisällissodan aikana.
Maiden välinen tulitauko alkoi kesällä 1988 kahdeksan vuotta kestäneen verisen konfliktin jälkeen. Jos katsotaan, että loppukesällä vankilassa tehdyt teloitukset tapahtuivat meneillään olevan konfliktin aikana, on todennäköisempää, että syytetty mies voidaan tuomita kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. Jos teloitusten sen sijaan katsotaan tapahtuneen tulitauon jälkeen aikana, joka voidaan laskea Iranin sisällissodaksi, tuomitseminen on vaikeampaa.