Saksan vaalitulos on kristillisdemokraateille "katastrofaalisen huono" – uutta liittokansleria saatetaan joutua odottamaan pitkäänkin

Kristillisdemokraatit kärsivät murskatappion Saksan liittopäivävaaleissa. Kansleriehdokas Armin Laschet ei ollut erityisen suosittu omiensakaan joukossa. AFP / LEHTIKUVA

Anne Salomäki / STT

Saksan sunnuntaisten vaalien tulos ei vielä paljasta sitä, kuka perii Angela Merkelin paikan maan liittokanslerina. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku huomauttaa, että edessä ovat todennäköisesti vaikeat hallitusneuvottelut.

– Tässä vaiheessa tiedämme oikeastaan vain, että seuraavassa hallituksessa on vihreät ja liberaalit (FDP) ja joko sosiaalidemokraatit (SPD) tai kristillisdemokraatit (CDU/CSU). FDP:llä ja vihreillä sekä niiden kannattajilla on kummallakin preferenssinsä siitä, kenen johtamaan hallitukseen ne haluavat.

Ääntenlaskennassa suurimman saaliin vei SPD, ja kakkosena oli CDU ja sen sisarpuolue CSU. Tulos on kuitenkin niin tasainen, että kummalla tahansa puolueella on liberaalien ja vihreiden avulla mahdollisuus muodostaa hallitus. CDU/CSU:n kakkostila ei siis tarkoita, että puolue olisi poissa liittokansleripelistä.

Iso-Markun mukaan liberaalidemokraatit toivovat "Jamaika-hallitusta", jota johtaisi CDU/CSU ja Armin Laschet. Vihreille mieluisampi vaihtoehto olisi Olaf Scholzin demareiden johtama "liikennevalohallitus".

Kristillisdemokraateille valtava p ettymys

Iso-Markku kuvailee vaalitaistelua kokonaisuudessaan yllätykselliseksi. Matkan varrella on nähty melko hurjiakin kannatusvaihteluita.

Puolentoista viime kuukauden aikana tilanne tasoittui, ja erot kärkikaksikon välillä ovat olleet niukkoja. Lopullinen tulos näyttää tutkijan mielestä vieläkin niukemmalta kuin miltä mielipidetiedusteluissa vaikutti.

Tiukka lukema ei kuitenkaan lohduta tappiolle jääneitä kristillisdemokraatteja, joille tulos on Iso-Markun sanojen mukaan "katastrofaalisen huono".

– Tuloksessa ei enää näy Merkelin läsnäolo, koska kaikki jo tiesivät hänen vetäytyvän. Puoluetta arvioitiin selvästi seuraajan, ei enää Merkelin kautta, hän arvioi.

Laschet ei ole ollut omankaan puolueensa kannattajien keskuudessa erityisen suosittu. Lisäksi hänen henkilökohtaiseen suosioonsa vaikutti niin kutsuttu naureskelukohu: heinäkuussa tv-kameroihin tallentui Laschetin naureskeleva juttelunsa samaan aikaan, kun Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier tarjosi puheessaan surunvalitteluja tulvien uhreille Erfstadtissa.

– Asia on pieni ja kuulostaa triviaalilta, mutta se varmasti vaikutti Laschetin henkilökohtaiseen suosioon erittäin negatiivisesti, Iso-Markku sanoo.

Eroja verotusnäkemyksissä ja ilmastokeinoissa

Vaikka uuden liittokanslerin nimi ei ole vielä selvillä, Iso-Markun mukaan Scholz ja demarit ovat nyt etulyöntiasemassa. Tutkija kuvailee Scholzia Merkelin kaltaiseksi pragmaattiseksi ja kompromissikykyiseksi johtajaksi.

Mahdollisia ongelmia voi tosin seurata SPD:n sisäisistä jakolinjoista. Demarit ovat viime vuosina ottaneet askeleita vasemmalle, kun taas Scholz edustaa puolueensa toista laitaa.

– On kyse muustakin kuin pelkästään kansleriehdokkaasta. Sillä on väliä, mitä puolue ajattelee. Vaalitaistelussa puolue on ollut yhtenäinen, mutta jakolinjojakin löytyy, Iso-Markku muistuttaa.

Painava sana on vielä sanottavana vihreillä ja FDP:llä. Erottavia tekijöitä ovat tutkijan mukaan suhtautuminen muun muassa verotukseen, liittovaltion budjettiin ja osittain sosiaalipolitiikkaan.

Esimerkiksi SPD ja vihreät toivovat korkeimpien tuloluokkien verotuksen kiristämistä, mitä FDP pitää vääränä tienä ja penää mahdollisesti jopa verohelpotuksia. Lisäksi vihreät kaipaa suuria julkisia investointeja tuleville vuosille sekä minimipalkan nostoa, kun taas FDP haluaa hallituksen ensisijaisesti noudattavan budjettikuria ja keskittyvän yksityisten investointien mobilisointiin.

Yhteistä kaikille puolueille on se, että ne haluavat lisää toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Iso-Markku kuitenkin painottaa, että eroja on kunnianhimon tasossa sekä siinä, kuinka paljon sääntelyä ja julkisia investointeja torjuntaan tarvitaan.

Puolueita yhdistää myös halu saada Saksa voimakkaammin digitalisaation tielle. Esimerkiksi koulujen koronasulku ja etäopetukseen siirtyminen osoitti, kuinka valtavia puutteita digitalisaatiossa vielä on.

EU ja Suomi odottelevat linjoja

Iso-Markku arvelee vaalituloksen osoittavan, että saksalaiset äänestäjät tempoilevat jatkuvuuden kaipuun ja muutoshalun välillä.

– Toisaalta Scholzin suosio kertoo siitä, että kansleriksi toivotaan henkilöä, joka johtajuusominaisuuksiltaan edustaa Merkelin tyylin jatkoa. Toisaalta vaalikeskusteluissakin tuli selväksi, että vaikka Merkeliä arvostetaan henkilönä ja poliitikkona korkealle, Saksan on monella alueella päästävä eteenpäin ja saatava uusi alku, hän sanoo.

Tasapainottelu pysyvyyden ja muutoksen välillä sekä tiukka tulos voivat tarkoittaa, ettei Saksassa ole toimivaa hallitusta vielä moneen kuukauteen. Tämä heijastuu Iso-Markun mukaan myös Suomeen ja EU:hun.

– Jos EU:lla on pöydällä isoja kysymyksiä, mitään ei oikein voida tehdä, ennen kuin Saksalla on hallitus koossa. Ainakaan Saksalta ei voida odottaa aktiivista panosta.

Hyvää on sekä Suomen että EU:n kannalta se, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet unioniin ja pitävät toimintakykyistä ja vahvaa EU:ta tärkeänä.

– Samalla kuitenkin tulevien hallituspuolueiden välillä voi olla isojakin linjaeroja yksittäisissä EU-kysymyksissä. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa sanoa, mihin lopullinen linja jää.

Kommentoi

Mainos: Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut