EU-komissio näyttää Suomen elpymissuunnitelmalle vihreää valoa – rahaa suunnataan ilmastotoimiin ja uusiin teknologioihin

Komissio esitteli arvionsa samalla, kun puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee Helsingissä. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Euroopan komissio näyttää vihreää valoa Suomen elpymissuunnitelman hyväksymiselle. Suomi on saamassa noin 2,1 miljardia euroa EU:n suuresta elpymispaketista.

Suomen elpymissuunnitelma tarvitsee vielä hyväksynnän muilta jäsenmailta, mikä on odotettavissa lähiviikkoina.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili maanantaina Suomessa esittelemässä komission arvion Suomen suunnitelmasta. Von der Leyen korosti erityisesti uusiin teknologioihin investoimisen tärkeyttä.

– Modernisointi on ratkaisevaa, jotta olemme kilpailukykyisiä niin 10 vuoden kuin 20 vuoden kuluttua, von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessa Espoossa.

Von der Leyen tutustui Espoossa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kvanttilaskentaan yhdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa. Kvanttilaskennan vauhdittaminen voi olla yksi kohteista, johon Suomi käyttää elpymisvaroja.

Marinin mukaan Suomen elpymissuunnitelmassa kvanttilaskenta nähdään keskeisenä osana tulevaisuuden kilpailukykyä.

Vielä ei ole tiedossa, saako nimenomaan VTT elpymisrahoitusta, koska kyseisiä rahoitushakuja ei ole avattu.

Suomelle tulossa noi n 270 miljoonaa euroa

Suunnitelman hyväksymisen jälkeen Suomi saa ensin käyttöönsä 13 prosenttinsa elpymisrahoista, eli noin 270 miljoonaa euroa.

Seuraavat maksatukset riippuvat siitä, miten hyvin Suomi täyttää elpymissuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Suomella on 140 tavoitetta ja välitavoitetta elpymisrahojen käyttöön.

Elpymisrahojen käyttöä seurataan EU:ssa tarkkaan. Komission lisäksi myös jäsenmaat seuraavat toistensa toimia. Jos yksikin jäsenvaltio ei ole tyytyväinen toisen jäsenvaltion toimintaan, se voi pyytää asian käsittelyä EU-maiden johtajien pöydässä.

Komission mukaan elpymispaketti tuo myönteisen nosteen Suomen talouskasvuun tulevina vuosina. Komissio arvioi, että nosteen myötä Suomeen saattaa syntyä jopa 8 000 uutta työpaikkaa.

Osa vaikutuksesta perustuu siihen, että vientivetoisena maana Suomi hyötyy siitä, että kaikki EU-maat elvyttävät yhtä aikaa.

Suomi ylittää suunnitelmalle asetetut vaatimukset

EU-virkamiehen mukaan Suomen elpymissuunnitelma on yksi parhaista suunnitelmista, mitä jäsenmaat ovat tuottaneet. Syynä on se, että Suomen suunnitelmassa korostuvat satsaukset ilmasto- ja ympäristötoimiin sekä digitaalisuuden tukemiseen.

Myös komission puheenjohtaja von der Leyen kuvaili Suomen satsauksia erinomaisiksi.

– Täytyy sanoa, että kehumme Suomen tavoitetta olla hiilineutraali jo vuonna 2035, von der Leyen sanoi.

Suomi kaavailee käyttävänsä noin puolet elpymisvaroistaan ilmasto- ja ympäristötoimiin. Rahoitusta ohjataan muun muassa uusiutuvan energian hankkeisiin.

Digitaaliseen siirtymään on puolestaan osoitettu 27 prosenttia elpymisvaroista.

Nämä luvut ylittävät selvästi vaaditun tason, joka on vihreiden toimien osalta 37 prosenttia ja digitaalisen siirtymän osalta 20 prosenttia.

Vastaus ennennäkemättömään kriisiin

Von der Leyen vakuutteli Suomen-vierailullaan, että ainutkertaisuus on sisäänrakennettu osa elpymispakettia. Hänen mukaansa nyt tulisi keskittyä paketin toimeenpanoon.

– Ennennäkemätön kriisi vaati ennennäkemättömän vastauksen, von der Leyen sanoi.

EU:n elpymispaketti luotiin viime vuonna vastaukseksi koronakriisiin.

750 miljardin euron paketti neuvoteltiin vuoden 2018 hintojen pohjalta. Nykyhinnoin paketin suuruus on noin 800 miljardia euroa.

Elpymispaketti rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisellä lainalla. Varoja jaetaan jäsenmaille avustuksina ja lainoina.

Suomen maksuosuus avustuksista on 6,6 miljardia euroa ja laskennallinen vastuu paketista jaettavista lainoista noin 6,1 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin.

Paketista jaettavien lainojen takaisinmaksu on lähtökohtaisesti niitä ottaneiden jäsenmaiden vastuulla, joten Suomen takausvastuu lainamuotoisesta tuesta toteutuisi vasta, jos jokin maa ei pystyisi maksamaan lainaansa takaisin.

Tähän mennessä jäsenmaat eivät ole olleet kovin innokkaita käyttämään elpymispaketin lainamuotoista tukea. Esimerkiksi Suomi ei ota olleenkaan lainamuotoista tukea elpymispaketista.

Elpymispaketin yhteinen laina on tarkoitus maksaa takaisin noin 30 vuodessa, eli vuosina 2028–2058.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut