MTK: Maatalous on vaarallisessa talouskriisissä – sato on surkea ja tuotantopanosten hinnat nousevat jyrkästi

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii nopeaa apua akuuttiin talouskriisiin joutuneille tiloille. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK varoittaa, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Järjestön mukaan kesän kuivuus on pienentänyt satoa paikoin katastrofaalisesti, ja samaan aikaan maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet nopeasti.

– Monella tilalla kyse on viikoista, selvitäänkö tilanteesta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila varoitti tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Maatalouden yrittäjätulon ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 20 prosenttia ja ensi vuonna kahdeksan prosenttia. MTK vaatii, että akuuttiin talouskriisiin joutuneita tiloja on autettava nopeasti.

– Akuutissa tilanteessa tärkeintä on turvata tilojen maksuvalmius, Marttila vaatii.

Hän esittää suoria kriisitukia maatiloille. Kriisiin hoitoon tarvitaan myös lyhennysvapaita, lainojen uudelleenjärjestelyjä ja muita toimia pankkien kanssa. Lisäksi valtion tulisi taata maksuvalmiuslainat

– On iso riski, että talven jälkeen Suomen ruokajärjestelmä ei toimi kuten ennen.

MTK kertoo, että joillakin alueilla on saatu tänä vuonna ainoastaan 30 prosenttia keskimääräisestä sadosta. Paremmin selvinneilläkin alueilla on jääty noin viidenneksen alle keskimääräisen sadon. Alueellinen ja tilakohtainen vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta.

– Monella tilalla sato käytännössä menetettiin, Marttila kertoo.

Heikko maksuvalmius pistää tiloja polvilleen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jukka Tauriainen huomauttaa, että etujärjestö tekee tässä tapauksessa tehtäväänsä käyttämällä kovaa kieltä, joka huomataan. Hän pitää kuitenkin MTK:n huolta aiheellisena.

– Kannattavuus on maataloudessa jatkunut pitkään heikkona, ja investoinnit on tehty lainarahalla sekä tukien turvin. Tulorahoitus ei ole riittänyt, mikä tarkoittaa sitä, että tilojen maksuvalmius on heikko, Tauriainen arvioi.

Taloudelliset puskurit on hänen mukaansa heikkojen vuosien aikana syöty. Sen vuoksi häiriöt tuotantomäärissä näkyvät heti maksuvalmiudessa.

– Kun maksuvalmiuspuskuri on heikko, riski maksuvalmiuden romahtamiseen kasvaa. Heikko maksuvalmius on se tekijä, mikä pistää tiloja polvilleen, Tauriainen sanoo.

Hän muistuttaa, että on myös olemassa tiloja, joiden kannattavuus ja maksuvalmius ovat kunnossa.

– En maalaisi niin synkkää kuvaa kuin MTK, mutta toki huoli on aiheellinen.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg muistuttaa, että maatalouden kannattavuus on ollut pitemmällä ajallakin puheenaihe, mutta nyt tilanne on akuutti ja kriittinen.

Edellisen kerran heikko sato saatiin vuonna 2018, mutta silloin tilanne oli Forsman-Huggin mukaan erilainen, koska kustannukset eivät nousseet samalla tavalla kuin nyt.

PTT julkaisi viime viikolla maa- ja elintarviketalouden talousennusteensa, joka on osin MTK:n kannanoton pohjana.

Kaupan keskusliikkeet vaativat pitkiä sopimuksia

Maatalouden kustannukset ovat nousseet rajusti lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen kallistumisen vuoksi. Marttila luonnehtii polttoaineiden hinnan kohoamista holtittomaksi.

Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Viljan hinta on noussut niukkuuden vuoksi.

– Viljatiloja korkeampi hinta ei paljon auta, jos ei ole myytävää, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Hänen mukaansa tällä hetkellä ei ole mekanismeja, joilla tuottajahinnat vastaisivat kustannusten nousua.

MTK:ta sapettaa, että kaupan keskusliikkeet vaativat pitkiä hintasopimuksia. Keskusliikkeet esittävät järjestön mukaan, että tuoretuotteissa hinnat pitäisi sopia jopa kesään 2023 saakka. Åberg pitää tätä järjettömänä.

– Meillä on mustaa valkoisella, että pitkät sopimukset soveltuvat huonosti tuoretuotteisiin, hän huomauttaa.

Mahdotonta sopia ensi vuoden hinnoista

Marttila painottaa, että elintarviketeollisuudelle ja kaupalle suoraan maataloustuotteitaan toimittavien tuottajien on mahdotonta sopia ensi vuoden hinnoista, kun kustannukset nousevat voimakkaasti ja satonäkymistä ei ole tietoa.

MTK vaatii kaupalta lyhyempiä sopimuksia ja joustoja maatalouden kriisin voittamiseksi.

Järjestö esittää, että elintarvikemarkkinalakia muutetaan maatalouden ja kaupan neuvotteluvoiman tasaamiseksi.​

Päivittäistavarakaupan hinnoittelujakson enimmäisaika tulisi MTK:n mukaan säätää maataloustuotteissa kahdeksi kuukaudeksi. Kilpailuttaminen saisi tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ennen hinnoittelujakson alkamista.

Pitkät hellejaksot voivat yleistyä tulevaisuudessa

Myös Forsman-Hugg kiinnittää huomiota kaupan ja elintarviketeollisuuden sopimuskäytäntöihin.

– Jos sopimuksia on tehty keväällä ennen kuin on ollut mitään tietoa siitä, millainen sato ja yleiset kustannuspaineet ovat, onhan se (MTK:n huoli) aiheellinen, Forsman-Hugg arvioi.

Hän kertoo olevansa samaa mieltä, että sopimuskäytäntöjä täytyy miettiä uudelleen. Maataloudessa ollaan kasvukauden säiden armoilla, ja kustannusten nousu näkyy suoraan maatalouden yrittäjätulossa. Konkreettisia ratkaisuja tarvitaan.

– Elintarvikeketjussa pitäisi varautua siihen, miten voidaan varautua heikkoon satoon ja sen vaikutukseen hintoihin, jos esimerkiksi pitkät hellejaksot tai poikkeukselliset sääolosuhteet yleistyisivät tulevaisuudessa, Forsman-Hugg muistuttaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut