Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen uudesta työnhakuvelvoitteesta, joka patistaisi työttömät työnhakijat keskimäärin viikoittaiseen työnhakuun.
Työttömän tulisi hakea lähtökohtaisesti ainakin neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä voi olla pienempi esimerkiksi hakijan työkyvyn tai tämän kotialueen työmarkkinatilanteen vuoksi.
Määrän täyttäminen tarkoittaisi sitä, että työnhakijat tekisivät vuodessa arviolta noin 14 miljoonaa työhakemusta tai muuta työnhakutapahtumaa. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei kuitenkaan pelkää, että laki johtaisi hakemustehtailuun.
– Me luotamme ihmiseen, että hän itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee, Haatainen sanoi työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Haettavien työpaikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.
Mikäli työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi.
Tämän jälkeen laiminlyönnistä seuraisi työssäolovelvoite, eli työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin.
Lakiesitystä on verrattu viime vaalikaudella edistettyyn niin sanottuun toiseen aktiivimalliin. Haatainen korosti esitysten eroja sanomalla, että nykyisessä mallissa karenssit ovat tuolloin pohdittua lievempiä.
Työttömille palkataan yli tuhat uutta "puskuria"
Uudistuksen sisältyy myös työnhakijalle tarjottavan tuen lisääntyminen.
Työttömälle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Yhteensä työttömyyden ensimmäiseen kolmeen kuukauteen sisältyisi seitsemän tapaamista. Jos työttömyys jatkuu puoli vuotta, seuraa kaksi uutta tapaamista.
Nykyisin ensitapaaminen tulisi järjestää kahdessa viikossa ja seuraava kolmen kuukauden päästä. Haatainen luonnehti tätä pitkäksi ajaksi.
– Työttömälle työnhakijalle tulee uskoisin sellainen tunne, että hänestä myös välitetään ja hänellä on joku tukihenkilö, jonka kanssa hän voi aidosti käydä näitä keskusteluja, Haatainen kuvaili uudistusta.
Tapaamisia varten TE-toimistoihin ja kuntiin palkattaisiin 1 200 uutta työntekijää, mikä maksaa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa. Uudistus kasvattaisi työvoimapalvelujen henkilöstöä TE-toimistoissa noin 40 prosentilla.
Järjestelmässä säilyisivät mukana työvoimapalveluiden tekemät työtarjoukset, joita työttömän olisi haettava työttömyysturvan menettämisen uhalla. Hakuvelvoite alkaa puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Lakiesitys puolittaisi nykyisin kieltäytymisestä seuraavan karenssin 45 päivään.
– Jos on jo täyttänyt hakuvelvollisuutensa itse valitsemillaan paikoilla, niin sen jälkeen kunnan tai TE-toimiston tekemä työtarjous ei ole työttömyysturvan kannalta velvoittava, hallitusneuvos Timo Meling ministeriöstä sanoi.
Muutosten on ollut tarkoitus voimaan ensi vuoden toukokuussa.
Arviointineuvosto kummasteli työllisyysvaikutusta
Esitys on yksi suurimmista nykyhallituksen lupaamista työllisyystoimista. Hallitus tavoittelee omilla päätöksillään yhteensä 80 000 lisätyöllistä.
Tämän uudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 9 500–10 000 ihmisellä. Valtiovarainministeriön laskelmiin pohjaava työllisyysvaikutus syntyisi täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Uumoiltu työvoimalisäys ei sisällä työvoimapalveluihin palkattavia uusia työntekijöitä.
Työllisyysarvioon on liittynyt myös soraääniä. Lakiesitystä tarkastellut lainsäädännön arviointineuvosto hämmästeli vaihteluvälin pienuutta siksi, että esitysluonnoksessa korostettiin monesti laskelmiin liittyviä epävarmuuksia.
Arviointineuvosto kaipasi myös tarkempaa erittelyä siitä, miten uudistus tarkalleen säästäisi julkisen talouden menoista 140 miljoonaa euroa vuodessa, kuten esitysluonnoksessa luvattiin. Neuvosto kaipasi myös arviota ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta hankkeeseen liittyviä rekrytointeja varten.
Haataisen esikunnasta viestittiin STT:lle ennakkoon, että neuvoston lausunnon perusteella lakiesitykseen on tehty pieniä teknisiä lisäyksiä. Ne koskevat lakiesityksen vaikutuksia, mutta sen sisältö ei muuttunut.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kritisoinut seuraamusjärjestelmän muuttamista, sillä se pelkää työttömyysturvamenojen kasvavan.
Karenssien väheneminen nostaisi hallituksen arvion mukaan työttömyysturvamenoja runsaat 33 miljoonaa euroa vuodessa. Noin puolet summasta olisi pois korvaavista menoista asumis- ja toimeentulotuen puolella.
Haatainen esitteli tilaisuudessa myös muita työllisyystoimia, jotka ovat valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Myöhemmin tässä kuussa eduskunnalle odotetaan esitystä osatyökykyisten työllistämiseen tarkoitetun Työkanava-yhtiön perustamista.
Vuoden päästä syksyllä puolestaan hallituksen on puolestaan viedä eduskuntaan esitykset, jotka siirtäisivät TE-palvelut kunnille sekä uudistaisivat palkkatukea.
---
Korjattu ministeri Haataisen toista sitaattia. Jutussa puhuttiin väärinymmärryksen vuoksi puskurista, vaikka Haatainen ei tällaista sanaa käyttänyt. Sitaatin oikea muoto on: "Työttömälle työnhakijalle tulee uskoisin sellainen tunne, että hänestä välitetään ja hänellä on joku tukihenkilö, jonka kanssa hän voi aidosti käydä näitä keskusteluja."