Energian hinnat ja oikeusvaltiouhittelu saattavat kuumentaa tunnelmaa EU-huippukokouksessa

EU-maiden johtajat kohtaavat tänään toisensa huippukokouksessa Brysselissä. Arkistokuva. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Eurooppaa koetteleva energian hinnan nousu on yksi suurista keskustelunaiheista, kun EU-maiden johtajat kohtaavat tänään toisensa huippukokouksessa Brysselissä.

EU-komissio on kehottanut jäsenmaita ratkomaan kohoavien energian hintojen vaikutuksia pitkälti jo olemassa olevien keinojen pohjalta. Suomi pitää komission viime viikolla esittelemää työkalupakkia perusteltuna ja oikeansuuntaisena.

– On myös tärkeää, että hintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja, hallituksen EU-ministerivaliokunnassa linjattiin ennen huippukokousta.

Suomea EU-johtajien pöydässä edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Energiakeskustelu on mutkikasta, koska EU-maiden välillä on paljon eroja siinä, millä tavalla tuotettua energiaa ne käyttävät.

Esimerkiksi Suomi ei ole juurikaan kaasusta riippuvainen, kun taas monelle muulle maalle se on keskeinen osa energiantuotantoa. Jotkut jäsenmaat ovat ehtineet rakentaa runsaasti uusiutuvaa energiaa, toiset taas vähemmän. EU-virkamies kuvaakin tilannetta monimutkaiseksi mosaiikiksi.

Ydinvoiman ja kaasun kannattajat eri leireissä

Ajankohtaiseen hintapohdintaan sekoittunee keskustelu siitä, millainen asema ydinvoimalla ja kaasulla tulisi olla EU:n kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä eli taksonomiassa.

EU-virkamiehen mukaan huippukokouksessa ei ole varsinaisesti tarkoitus puhua taksonomiasta, mutta EU-maiden johtajilla on vapaus nostaa esiin tarpeelliseksi katsomiaan seikkoja.

Ydinvoiman ja kaasun kohtaloa kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä on punnittu komissiossa. Financial Timesille puhunut rahoituspalveluista vastaava komissaari Mairead McGuinness kertoi, että pohdinta viivästyy, mutta vuoden loppua kohden paineet kasvavat asian ratkaisemiseksi.

Asian ympärillä on ollut paljon poliittista painetta. Esimerkiksi Ranska, Suomi ja moni muu jäsenmaa ovat liputtaneet ydinvoimalle suotuisan ratkaisun puolesta.

Taksonomialla on merkitystä, koska sillä pyritään ohjaamaan sijoituksia tukemaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita. Jos esimerkiksi ydinvoima jää kestävyysmääritelmän ulkopuolelle, on pelkona, että siihen kohdistuvat investoinnit kallistuisivat.

Oikeusvaltiokysymykset nousivat agendalle

Huippukokouksen alla EU-keskustelua on hallinnut Puolan oikeusvaltiouhittelu, ja oikeusvaltiokysymykset nousevat esiin myös huippukokouksessa. Ennen kokouksen alkua ei ollut vielä täysin selvää, kuinka pitkä keskustelu oikeusvaltioasioista tullaan käymään.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tässä kuussa, että EU:n perussopimusten artikloista osa on ristiriidassa maan perustuslain kanssa. Linjaus kyseenalaisti näin EU-oikeuden aseman Puolassa ja oli poikkeuksellinen, koska EU-oikeudella on ensisijaisuus suhteessa kansalliseen lakiin.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tällä viikolla EU-parlamentin täysistunnossa, että komissiolla on useita keinoja puuttua Puolan toimiin.

Von der Leyenin mainitsemia keinoja ovat rikkomusmenettely, EU-budjettiin liitetyn oikeusvaltioehdollisuuden ja muiden taloudellisten keinojen käyttö sekä artikla 7:n mukainen menettely.

Oikeusvaltioehdollisuus eli oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.

Parlamentti hoputtaa komissiota

Ehdollisuus on ollut voimassa tämän vuoden alusta alkaen, mutta sitä ei ole vielä käytetty. Puola ja Unkari ovat tehneet valituksen mekanismista Euroopan unionin tuomioistuimeen, jossa asian käsittely on vielä kesken.

Tuomioistuinkäsittely ei estä komissiota aloittamasta mekanismin käyttöä. Komissio kuitenkin kokee tärkeäksi, että tuomioistuimen päätös kuullaan ennen kuin mekanismin käytössä edetään kovin pitkälle.

Suomi tukee komission toimintalinjaa, ja muidenkin jäsenmaiden puolelta vaikuttaa löytyvän ymmärrystä sille, että komission kannattaa odottaa tuomioistuimen ratkaisua.

EU-parlamentti sen sijaan on vaatinut nopeampia toimia. Parlamentti alkoi jo kesällä uhkailla komissiota oikeusjutulla, ellei komissio todella ryhdy käyttämään oikeusvaltiomekanismia.

Keskiviikkona otettiin konkreettinen askel eteenpäin, kun EU-parlamentin puhemies David Sassoli pyysi parlamentin oikeuspalvelua valmistelemaan kanteen komissiota vastaan.

EU-instituutioiden kädenvääntö oikeusteitse on harvinaista. Parlamentti aikoo keskeyttää oikeustoimensa, jos komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin.

Uudet Valko-Venäjä-pakotteet pohdinnassa

EU-huippukokous on kaksipäiväinen, ja huomenna on luvassa keskustelu maahanmuutosta. Ajankohtaisena pulmana on hankala tilanne Valko-Venäjän vastaisilla EU-rajoilla, joille on viime kuukausien aikana tullut runsaasti siirtolaisia.

EU on syyttänyt Valko-Venäjää ihmisten käyttämisestä painostukseen ja kutsunut ihmisten usuttamista rajalle hybridihyökkäykseksi.

Valko-Venäjän toimiin puuttumista pohdittiin jo maanantaina ulkoministerikokouksessa. Harkinnan alla on muun muassa ollut, voisiko EU:ssa olevilta toimijoilta kieltää kaupallisten koneiden vuokrauksen Valko-Venäjälle. Lisäksi uusi kierros pakotteita on valmistelussa.

Jäähyväisten hetki

Tällä kertaa Brysselin kokoushuoneessa saattaa olla ilmassa myös jäähyväisten haikeutta, sillä alkava huippukokous voi jäädä Saksan väistyvän liittokanslerin Angela Merkelin uran viimeiseksi. Huippukokous on Merkelille jo 107:s.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven osallistuu niin ikään viimeistä kertaa EU-maiden johtajien tapaamiseen. Löfven ilmoitti kesällä jättävänsä marraskuussa pääministerin ja puoluejohtajan tehtävät.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut