Tyypillistä ekstremistiä ei ole, mutta muutokset käytöksessä ja kaveripiirissä voivat paljastaa kiinnostuksen ääriajatteluun

Mitään yhtenäistä ekstremistiprofiilia ei ennaltaehkäisyn parissa työskentelevien asiantuntijoiden mukaan löydy. . TROSDAHL TROND H. TROSDAHL / LEHTIKUVA

Jessica Suni / STT

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi perjantaina viisi nuorta miestä Suomen historian ensimmäisessä äärioikeistoon liittyvässä terrorismitutkinnassa. Poliisin mukaan miehet edustavat hyvin äärimmäistä äärioikeistolaisuuden suuntausta.

Lähipiiriin kuuluvan henkilön radikalisoitumista ei välttämättä huomaa mistään yksittäisestä asiasta. On kuitenkin joitakin merkkejä, jotka kasaantuessaan saattavat kieliä siitä, että ollaan lipumassa ääritoiminnan puolelle.

– Esimerkiksi käytös ja ystäväpiiri muuttuvat. Hän saattaa esittää äkkivääriä mielipiteitä, joita ei ole aikaisemmin esittänyt. Voi käydä myös niin, että aiemmin vähän hulttiosta tulee kunnollinen. Sekin voi olla huono merkki, vaikka päällisin puolin näyttää hyvältä, Tarja Mankkinen sanoo STT:lle.

Hän on työskennellyt viisitoista vuotta väkivaltaisen ääritoiminnan ennaltaehkäisyn saralla ja toimii parhaillaan projektijohtajana EU-komission radikalisoitumisen torjunnasta vastaavassa yksikössä.

Ulkonainen merkki, kuten pukeutuminen, joka paljastaa tiettyyn ryhmään kuulumisen, voi myös olla osoitus radikalisoitumisesta.

Mankkinen ei näe paljoa merkitystä sillä, lähteekö ideologia uskonnolliselta vai poliittiselta puolelta.

– Kun talebanit voitti Afganistanissa, voittoa juhlivat sekä radikaali-islamistiset ryhmät että väkivaltainen äärioikeisto, koska se nähtiin äärimmäisten aatteiden ja ideologioiden voittona demokratiasta ja liberaalista länsimaisesta yhteiskunnasta, hän sanoo.

Eri ääriryhmistä tulevia yhdistää Mankkisen mukaan esimerkiksi pyrkimys palata vanhaan yhteiskuntamalliin, jossa ihmisille annetaan selkeät sukupuoleen perustuvat roolit ja ihmisen liikkuma-alue määritellään ulkopuolelta hyvin kapeaksi.

Tyypillistä ekstremistiä ei ole, monet asiat vaikuttavat radikalisoitumiseen

Väkivallan ihannointi ei aina kuulu ekstremismin pariin hakeutuvan maailmankuvaan.

Diakonissalaitoksen deradikalisoitumista tukevan Exit-hankkeen projektipäällikkö Oussama Yousfin mukaan motiivi ääriryhmään liittymiseen voi alun perin olla ajatus tehdä hyvää yhteiskunnan ja oman tulevaisuuden eteen. Myös tarve tulla hyväksytyksi voi vaikuttaa.

– Moni, joka on lähtenyt Syyriaan tai Irakiin, haluaa kuulua johonkin ja toteuttaa itseään. Joskus yhteenkuuluvuuden kaipuu on niin kova, että katsoo sormiensa läpi väkivaltaa tai muuta toimintaa, jota tavallisesti ei hyväksyisi, hän sanoo.

Mitään yhtenäistä ekstremistiprofiilia ei ennaltaehkäisyn parissa työskentelevien asiantuntijoiden mukaan löydy.

– Ei ole mitään tiettyjä asioita tai profiilia, jotka aina yhdistäisivät näitä ihmisiä. On tekijöitä, jotka voivat antaa viitteitä siitä, että on ekstremismistä kyse. Mutta vaikea on kenestäkään ihmisestä sanoa, että hän olisi tyypillinen ekstremisti, Mankkinen sanoo.

Radikalisoitumisen taustalla on sekä veto- että työntötekijöitä. Viehtymys natsi-ideologiaan tai väkivaltaiseen islamin tulkintaan voi toimia vetotekijänä.

Kokemus syrjityksi tulemisesta tai muista epäoikeudenmukaisuuksista omassa elämässä voi toimia työntötekijänä ideologiasta riippumatta. Myös sosiaalisella verkostolla, kuten kaveripiirillä ja yhteisöllä, jossa elää, on vaikutusta.

Netin rooli radikalisoitumisessa on tänä päivänä keskeinen.

– Varsinkin korona-aikana, kun ihmiset ovat viettäneet entistä enemmän aikaa netissä, siellä radikalisoidutaan yhä suuremmassa määrässä. Nettiä käytetään propaganda-aineiston levittämiseen ja netin kautta tavoittaa etenkin nuoria ihmisiä, Mankkinen sanoo.

Hänen mukaansa netti tukee radikalisoitumista siinäkin mielessä, että jos kerran hakee tiettyä aineistoa, algoritmit tarjoavat sitä jatkossakin.

"Muutos on mahdollista"

Exit-hankkeen pariin hakeutuneet ovat usein pohtineet asiaa kuukausia tai vuosia, monesti itsekseen. Yousfin mukaan irrottautuminen ei ole helppo prosessi, ja siihen voi joskus liittyä väkivallan uhkaa. Usein avun piirin hakeutumisen taustalle voi liittyä elämänmuutoksia, kuten lapsen saaminen. Myös särön havaitseminen ääriliikkeen toiminnassa voi vaikuttaa. Yousfi kertoo henkilöstä, joka oli liittynyt äärioikeistolaiseen ryhmään saadakseen muutosta yhteiskuntaan – ja pettynyt.

– Hän kuvaili, että lauantaisin heilutettiin kännissä torilla pesismailaa. Hänestä se ei ollut järkevä tapa muuttaa yhteiskuntaa.Toiminta ei johtanut muutokseen, joten luottamus ideologiaan alkoi hävitä ja hän halusi löytää uusia keinoja.

Radikalisoinnin ennaltaehkäisyssä Mankkinen pitää tärkeänä, että aikuiset keskustelevat nuorten kanssa myös vaikeista asioista. Myös se, miten keskustelua käydään, on merkityksellistä.

EU-tasolla ollaan huolissaan yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin polarisoitumisesta.

– Aina pitää ottaa kantaa ja mitä jyrkempi kanta, sitä enemmän saat klikkauksia. Viholliskuvien luominen ja jyrkkä keskustelu voi joidenkin kohdalla johtaa ajatukseen siitä, että tässä voi väkivaltaakin käyttää – ei pelkästään puhetasolla, Mankkinen sanoo.

Yousfi muistuttaa, että vaikka väkivaltainen ekstremismi on vakava asia, se on kuitenkin marginaalinen ilmiö, johon on mahdollista saada apua.

– Tähän on tarjolla tukea ja apua esimerkiksi järjestöjen ja viranomaisten taholta. Muutos on mahdollista. Meillä on paljon esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat olleet ääritoiminnassa mukana ja pystyneet siitä luopumaan, hän sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut