Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa alkoi tiistaina poikkeuksellisen murhajutun käsittely. 68-vuotiasta miestä syytetään lähes 30 vuotta sitten kadonneen lakimiehen murhasta.
33-vuotias Ilpo Härmäläinen katosi elokuun 3. päivänä vuonna 1994, eikä hänen ruumistaan ole koskaan löydetty. Syytetty mies oli tapahtuma-aikaan Härmäläisen tuttava ja mainostoimistoyrittäjä.
Syyttäjä Niina Merivirran mukaan mies murhasi lakimiehen välttääkseen konkurssin ja poliisitutkinnan. Syyttäjän mukaan syytetty oli aiemmin vuonna 1994 ottanut Härmäläisen yrityksen mukaan laskutussopimusjärjestelyyn, jossa tekaistiin laskuja ja jonka tarkoituksena oli pelastaa syytetyn mainostoimisto konkurssilta. Kun Härmäläinen tajusi tulleensa erehdytetyksi, hän aikoi mennä ilmoittamaan asiasta poliisille, syyttäjä sanoo.
– Tämän estääkseen ja pelastaakseen yrityksensä ajautumasta konkurssiin (syytetty) on tehnyt suunnitelman Härmäläisen surmaamiseksi, syyttäjä sanoi.
Syyttäjä: Syytetty vei uhrin purjeveneeseensä
Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto katoamispäivänä puolenpäivän jälkeen, kun hän lähti kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa. Syyttäjän mukaan Härmäläinen meni tuolloin syytetyn miehen käyttämään autoon. Syytetty ajoi uhrin Satavan vierasvenesatamaan, missä hänellä oli venepaikka ja purjevene, syyttäjä Merivirta sanoi.
– (Syytetty) on saanut houkuteltua Härmäläisen purjeveneeseensä ja tahallaan surmannut hänet ennalta suunnittelemallaan tavalla estääkseen Härmäläistä ilmoittamasta asiasta poliisille, välttääkseen törkeän petoksen ilmitulon ja yrityksensä liiketoiminnan ajautumisen konkurssiin. (Syytetty) on teon jälkeen hävittänyt tai kätkenyt Härmäläisen ruumiin, syytteessä sanotaan.
KRP:n esitutkintamateriaalin mukaan syytetty soitti merellä paluumatkalla tai rantauduttuaan Satavan satamaan puhelun kello 13.44. Tukiaseman sijaintitieto tukee esitutkinnan mukaan sitä, että syytetty oli soittohetkellä Airiston alueella.
– Edellä mainitun aikaikkunan kuluessa on ollut mahdollista tehdä lyhyt venereissu Airiston merialueille, jonka aikana (syytetty) olisi surmannut Ilpo Härmäläisen ja hävittänyt ruumiin toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan. Edellä kuvatun toiminnan yksiselitteinen motiivi on ollut pelko siitä, että Ilpo Härmäläinen menee poliisin puheille, esitutkintamateriaalissa sanotaan.
Syytetty kiistää tavanneensa lakimiestä katoamispäivänä
Syytetty mies peitteli salissa kasvojaan valokuvaajilta pipon alla. Hän kiistää syytteen.
Syytetyn asianajajan Heikki Uotilan mukaan mies ei tavannut Härmäläistä tämän katoamispäivänä eikä miehellä edes ollut autoa käytössä tuohon aikaan.
– Hän ei ole tavannut Härmäläistä sinä päivänä. Hän ei ole ajanut satamaan, ei ole houkutellut Härmäläistä purjeveneeseen eikä ole surmannut häntä. (Syytetty) ei tiedä, onko Härmäläistä surmattu.
Puolustus kyseenalaistaa sen, onko henkirikosta edes tapahtunut.
– Meillä ei ole vainajaa, ei teknistä tutkintaa, joka tukisi väitettä henkirikoksesta. Onko meillä riittävää varmuutta siitä, että Härmäläinen olisi henkirikoksen uhri, Uotila kysyi käsittelyssä.
Lakimies lupasi faksissa tulla takaisin kahteen mennessä
Esitutkinnassa Härmäläisen vaimo kertoi, että katoamispäivänään Härmäläinen sanoi menevänsä katsomaan jotain asuntoa mainosmiehen kanssa. Härmäläinen kutsui vaimon mukaan syytettyä kyseisellä nimellä. Vaimon mukaan Härmäläinen ei ollut aikonut viipyä reissulla pitkään.
KRP:n esitutkintamateriaalin mukaan Härmäläinen lähetti katoamispäivänään kotoaan kello 11.23 faksin, jossa hän kertoi olevansa tavoitettavissa samana päivänä kello 14 jälkeen. Esitutkinnan mukaan tämä viittaa siihen, että Härmäläinen ajatteli palanneensa tapaamisesta tuohon mennessä.
Esitutkintamateriaalista ilmenee, että Härmäläisen vaimo tavoitteli syytettyä pian sen jälkeen, kun Härmäläinen ei tullut kotiin. Vaimo yritti soittaa syytetyn miehen matkapuhelimeen jo katoamispäivän iltana. Seuraavana päivänä hän tavoitteli syytettyä tämän toimistolta.
Pariskunta oli saanut lapsen kesäkuussa 1994, ja vaimon mukaan Härmäläinen oli vauvasta ylpeä. Vaimon mukaan Härmäläinen käyttäytyi kesän normaalisti, eikä viitteitä esimerkiksi masentuneisuudesta tai itsetuhoisuudesta ollut.
Puolustus: Syytetyllä ei mitään motiivia henkirikokseen
Puolustuksen mukaan syytetyllä ei ole ollut mitään motiivia Härmäläisen surmaamiseen.
– (Syytetty) ei ole painostanut Härmäläistä laskujen maksuun. (Syytetyllä) ei ole tiedossa, että Härmäläinen olisi joutunut erehdytetyksi tai että hän olisi ollut menossa ilmoittamaan poliisille. Härmäläinen on ollut koko ajan tietoinen laskutukseen liittyvistä asioista, Uotila sanoi.
Puolustuksen mukaan syyttäjän väite siitä, että Härmäläinen aikoi mennä poliisin puheille, on ylipäänsä kyseenalainen.
– Lakimiehenä hänen on täytynyt tietää, että menettelyssä (rahoittajalle) annetaan väärää tietoa rahoitettavista laskuista. Jos laskut jäävät maksamatta, mitä ilmeisimmin on syytä epäillä, että Härmäläinen on osallistunut joko tekijänä tai avunantajana törkeään petokseen, Uotila sanoi.
"Kysyn, että onko edes ruumista olemassa"
KRP:n esitutkinnan mukaan viimeisimmissä kuulusteluissa syytetty kiisti tuntevansa Härmäläinen-nimistä miestä. Syytetyn mukaan hän tapasi Härmäläisen pikaisesti, kun tämä oli toisen miehen seurassa.
Seuraavassa kuulustelussa syytetty lisäsi, ettei ole koskaan sanonut edes päivää Härmäläiselle.
– (Syytetylle) on kerrottu, että hän on kuulusteluissa aikaisemmin vuosina 1994 ja 1995 kertonut asiasta eri tavalla ja niissä hän oli kertonut tavanneensa Härmäläistä eri yhteyksissä ja eri paikoissa muutamia kertoja. Tähän (syytetty) on kommentoinut, että sitten ne aikaisemmat kertomukset pitävät paikkaansa, esitutkintamateriaalissa kerrotaan.
Esitutkintamateriaalin mukaan syytetty esitti kuulusteluissa toistuvasti epäilyksiä Härmäläisen katoamisen syistä. Lisäksi syytetty esitti arveluita Härmäläisen lähdöstä ja oleskelusta ulkomailla.
– En tiedä ruumista, enkä Härmäläisestä mitään, enkä ole asiaan sekaantunut millään lailla. Kysyn, että onko edes ruumista olemassa. Onhan hän voinut lähteä karkuun velkojen ja maineen menetystä tai jostain muusta syystä. Hänhän on kadonnut, syytetty muun muassa sanoi kuulusteluissa.
Syyttäjä: Mies sopi aamupäivään pankkitapaamisen alibin takia
Syyttäjän mukaan syytetty pyrki myös hankkimaan itselleen alibia tapahtumapäiväksi. Mies oli sopinut aamupäivälle pankkiin lainaneuvottelut kiinteistökauppoja varten. Syyttäjän mukaan tapaamisen todellisena tarkoituksena oli toimia miehelle alibina ja antaa hänelle syy liikkua myöhemmin päivällä tietyllä alueella uhrin kanssa.
– (Syytetyllä) oli neuvotteluissa mukana materiaalia, muttei mitään sellaista, mistä pankinjohtaja olisi saanut käsitystä, missä kiinteistö sijaitsee. (Syytetty) antoi ympäripyöreitä viitteitä siitä, että on hankkimassa jotain tonttia, jotta voisi selittää olevansa Härmäläisen kanssa menossa katsomaan sitä, jos joku olisi nähnyt heidät myöhemmin menossa saariston suuntaan, syyttäjä sanoi.
Puolustus kiistää syyttäjän väitteen.
– (Syytetty) ei ole heti esitutkinnassa muistanut pankkineuvottelua, mutta kyse ei ole ollut alibin järjestämisestä. Lounasaikaan hän jäi toimistolle, ja työntekijät menivät lounaalle. Sen jälkeen hän lähti noin kello 13 Raisioon tuttavaansa tapaamaan, asianajaja Uotila sanoi.
KRP: Raisioon menossa kyse alibista
Uotilan mukaan syytetty teki Raision-reissun todennäköisesti taksilla, minkä jälkeen palasi toimistolleen noin tuntia myöhemmin.
KRP katsoo, että myös Raisioon menossa oli kyse alibin järjestelystä. Esitutkinnan mukaan syytetty meni tuttavansa työpaikalle joko katoamispäivänä tai sitä seuraavana päivänä ja pyysi, että tämä kirjaisi työpaikan kalenteriin katoamispäivän iltapäivään merkinnän, että hän oli ollut paikalla.
KRP:n mukaan mies pyysi tätä siltä varalta, että asiasta tulisi myöhemmin puhetta tai kyselyä.
Tuttavan mukaan syytetyllä ja hänellä oli ollut jossain vaiheessa puhetta myös siitä, että syytetyn vene laitettaisiin tuttavan nimiin. Siirto ei kuitenkaan koskaan toteutunut.
Syytetyllä useita aiempia rikostuomioita
Laskutuskuvio johti joka tapauksessa poliisitutkintaan ja tuomioon nyt syytetylle miehelle ja toiselle miehelle. Tuomio tuli vuonna 1996 törkeästä petoksesta.
Tutkinta sai alkunsa, kun Härmäläisen veli kävi Härmäläisen katoamista seuraavana päivänä tämän asunnolla ja löysi papereita, jotka liittyivät asiaan, ja teki tutkintapyynnön poliisille.
Härmäläisen katoaminen otettiin aktiivitutkintaan uudestaan aiemmin tänä vuonna. KRP:n esitutkinnassa kuultiin useita syytetyn sukulaisia, työntekijöitä ja perhetuttuja. Osa kertoi, ettei ole enää tekemisissä syytetyn kanssa. Esimerkiksi toinen syytetyn lapsista kertoi, ettei ole enää missään tekemisissä isänsä kanssa ja toinen lapsista sanoi, ettei ole juurikaan tekemisissä isänsä kanssa.
Esitutkinnan mukaan useissa kuulusteluissa ilmenee syytetyn mieltymys näyttäviin autoihin ja muihin fasiliteetteihin. Yksi todistajista sanoi, että syytetyn luonteen tietäen tämä ei liikkunut busseilla. Sama todistaja kertoi, että syytetty olisi käyttänyt 1980-luvulla todistajan veljen ekonomin papereita esiintyäkseen kauppatieteen maisterina. Todistajan mukaan syytetty oli pahoitellut asiaa jäätyään kiinni. Todistaja kertoi, ettei ole enää väleissä syytetyn kanssa.
– Hän oli sellainen jollain tavalla erikoinen, aika aggressiivinen, ei vihaisella tavalla, mutta hän epäili kaikkia ja kaikella tavalla. Hänellä oli kuvainnollisesti sellainen mentaliteetti, että huijataan ensin, ennen kuin häntä huijataan, kuvaili puolestaan toinen todistaja.
Syytetty on vuosien aikana tuomittu muun muassa törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeistä väärennyksistä ja törkeistä velallisen epärehellisyyksistä. Hänet on tuomittu myös laittomasta uhkauksesta. Miehen entinen työntekijä teki rikosilmoituksen siitä, että mies oli uhannut häntä suusanallisesti lyömisellä ja tappamisella.
Murhaoikeudenkäynnille on varattu yhteensä viisi käsittelypäivää Varsinais-Suomen käräjillä. Viimeisen käsittelypäivän on määrä olla 21. joulukuuta.