Britannian evakuointijärjestelyt Kabulista olivat kaoottisia, paljastaa operaatiossa työskennellyt ex-diplomaatti

Britannian ulkoministeriön toiminta Afganistanin elokuisessa evakuointioperaatiossa oli kaoottista ja toimimatonta, paljastaa ministeriössä työskennellyt entinen diplomaatti. Asiasta uutisoivat muun muassa BBC ja Guardian .

Raphael Marshallin mukaan byrokraattinen kaaos vaikutti siihen, etteivät kymmenettuhannet afganistanilaiset pystyneet saamaan apua Britannialta sen jälkeen, kun Taleban otti Afganistanin pääkaupungin Kabulin haltuunsa.

Marshallin arvion mukaan ainakin 75 000 ja jopa 150 000 afganistanilaista, jotka olivat vaarassa yhteyksistään Britanniaan, hakivat evakuointia. Heistä vain alle viisi prosenttia sai minkäänlaista apua.

– On selvää, että Taleban on sittemmin murhannut osan maahan jääneistä, Marshall sanoi lausunnossaan.

Lisäksi evakuointilennolle pääsevien ihmisten valintaprosessi oli hänen mukaansa "mielivaltaista".

Marshall on sittemmin eronnut tehtävästään. Hänen lausuntonsa evakuointioperaatiosta Britannian ulkoasiainvaliokunnalle julkaistiin tiistaina.

Ääriliike Taleban otti vallan Afganistanissa elokuussa. Länsimaat tekivät useita evakuointilentoja kansalaisilleen sekä mailleen työskennelleille afganistanilaisille.

Britannia evakuoi Afganistanista 15 000 ihmistä sen jälkeen kun Taleban valtasi Kabulin. Evakuointilennoille pääsi 5 000 Britannian kansalaista, 8 000 afganistanilaista ja 2 000 lasta, kertoo BBC.

Tuhansia apua pyytäviä sähköposteja jäi lukematta

Marshall työskenteli ryhmässä, jossa käsiteltiin niin sanottuja erityistapauksia. Britannian hallitus evakuoi maasta afganistanilaisia, jotka työskentelivät suoraan Britannialle sekä "erityistapauksia", joilla oli laajemmin kytköksiä Britanniaan. "Erityistapausten" joukossa oli afganistanilaissotilaita, vartijoita, poliitikkoja, journalisteja, aktivisteja ja avustustyöntekijöitä.

Hallituslähteen mukaan Britannia evakuoi yli 500 erityistapausta, joiden joukossa oli toimittajia, naisaktivisteja ja muita erittäin haavoittuvia henkilöitä, Guardian kertoo.

Marshall avaa raportissaan useita syitä siihen, miksi Britannian toiminta oli kaoottista. Hänen mukaansa erityistapausten päätöksiä tekevässä tiimissä ei ollut ketään, kuka olisi opiskellut tai kenellä olisi ollut tarkempaa tietoa Afganistanissa. Kukaan heistä ei ollut työskennellyt maassa eikä kukaan puhunut Afganistanin kieliä, joten kaikki puhelut afganistanilaisten kanssa käytiin englanniksi.

Marshallin mukaan hakijoiden priorisointi oli mielivaltaista ja toimimatonta ja hallituksen käyttämät kriteerit hyödyttömiä ja epäselviä. Tuhansia sähköposteja avunpyynnöistä oli lukematta ja Marshallin mukaan jäi myös lukematta.

Kriisin keskellä työntekijät työskentelivät tavallista viisipäiväistä työviikkoa ja tekivät kahdeksantuntisia työpäiviä. Marshall kertoo olleen eräänä lauantaina yksin työskentelemässä hakemusten parissa.

Myös IT-järjestelmässä oli suuria ongelmia, mikä hidasti päätöksentekoa sekä tiedonkulkua Afganistaniin.

Ulkoministeri uuteen tehtävään sisäisen tutkinnan myötä

Silloinen ulkoministeri Dominic Raab saa myös osakseen kritiikkiä. Marshallin mukaan Raab oli hidas tekemään päätöksiä kommenttia pyydetyissä tapauksissa eikä ymmärtänyt Afganistanin kokonaistilanteen vakavuutta.

Hallituksen tiedottajan mukaan yli 1 000-henkinen henkilökunta työskenteli väsymättä "suurimmassa tehtävässä sukupolviin". Raabin lähellä oleva lähde puolestaan kertoo, että henkilöllisyyksien varmistaminen ja turvallisen kulkuyhteyden järjestäminen lentokentälle olivat suurimmat käytännön haasteet, ei päätöksenteon nopeus.

On kuitenkin arvioitu, että ilmiantajan todisteet ja niiden takia käynnistetty, vielä julkistamaton sisäinen tutkinta vaikuttivat päätökseen Raabin siirtämisestä toisiin tehtäviin. Raab on nykyään oikeusministeri.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut