Kouluja ja päiväkoteja jouduttaneen sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi, jos ennusteet omikronaallosta pitävät paikkansa, arvioi OAJ

Jos tartuntatapausten määrä nousee omikronaallossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioimalle tasolle, kouluja ja päiväkoteja joudutaan todennäköisesti sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi, arvioi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen STT:lle.

– Kouluissa ei ole varauduttu yhtään mitenkään eikä päiväkodeissa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa on nyt jo hurja henkilöstöpula. Tässä mennään hyvin rationaalisesti – koulut ovat auki niin pitkään kuin henkilöstöä riittää, Luukkainen sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että koronatartuntojen määrä Suomessa voi jopa moninkertaistua nykyisestä helmikuun alkuun mennessä ja sairaalahoidon tarve voi kaksinkertaistua pienellä viiveellä tästä. THL:n asiantuntijat esittivät arvioitaan koronaministeriryhmälle perjantaina. Lehti alleviivaa laskelmien olevan vielä hyvin alustavia.

THL:n laskelmissa on oletettu sairaalakuormituksen arvioimiseksi, että joulukuun puolivälin tienoilla alkanut aalto kestää 12 viikkoa ja aallon aikana koronaviruksen omikronmuunnos käy läpi suuren osan Suomen väestöä. Näiden laskelmien mukaan aalto kestänee vielä liki kaksi kuukautta.

Lehden mukaan tuona aikana 10–69-vuotiaista suomalaisista 80 prosenttia saisi joko oireettoman tai oireilevan tartunnan. Muissa ikäryhmissä tartunnan saa THL:n arvioiden mukaan 60 prosenttia suomalaisista.

Jos arviot omikronaallosta pitävät paikkansa, on Luukkaisen mukaan hyvin todennäköistä, että ainakin osa kouluista, oppilaitoksista ja päiväkodeista joudutaan sulkemaan sen vuoksi, että henkilöstöä ei ole.

– Mutta toisaalta täytyy sanoa reilusti, että jos tuollaiset sairastuvuudet tulevat, niin ei siinä ole paljoa tehtävissäkään, Luukkainen lisää.

"Koulujen osalta ei tehdä enää mitään, kaikki saavat sairastua"

Koko vuonna 2020 alkaneen virusepidemian aikana Suomessa on todettu kaikkiaan yli 371 000 koronatartuntaa. Kaikkia tartuntoja ei ole todennäköisesti onnistuttu virallisissa luvuissa huomioimaan muun muassa vaihtelevan testauskapasiteetin vuoksi, eikä näin luultavasti jatkossakaan onnistuta tekemään.

Kun edellä mainitun luvun suhteuttaa THL:n perjantaisiin arvioihin omikronaallosta, vaikuttaa siltä, että iso osa työikäisiä koskevasta 80 prosentin osuudesta on vielä edessä.

Luukkainen kritisoi viikonloppuna muun muassa sitä, miten pääkaupunkiseudun kunnat ovat päättäneet lopettaa suurimman osan karanteeneista. Helsingissä sekä 11 muussa Uudenmaan kunnassa on päätetty myös vähentää merkittävästi koronatestausta ja tartunnanjäljitystä.

– Tämä on näyttänyt nyt viikon ajan siltä, että koulujen ja päiväkotien osalta ei tehdä enää mitään, että kaikki saavat sairastua, Luukkainen sanoo.

– Valtiovallan suositukset ovat vain suosituksia, ja isossa osassa maata niillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Toisaalta osa suosituksista, esimerkiksi lähikontaktien välttäminen, eivät kouluissa ja päiväkodeissa edes ole mahdollista.

Luukkainen alleviivaa, ettei OAJ esitä tai tavoittele koulujen tai päiväkotien sulkemista. Arviot kuitenkin viittaavat hänen mielestään siihen, että se on väistämättä edessä eikä etäopetuskaan pelastaisi välttämättä tilannetta.

– Jos henkilökuntaa sairastuu tuossa mittakaavassa, mitä THL nyt sanoo, eihän sitä etäopetusta ole kukaan toteuttamassa. Kysymyshän kuuluu, voidaanko koulua pitää enää millään tavalla pystyssä, hän sanoo.

Varhaiskasvatuksen osalta tilanne on vieläkin vaikeampi, sillä päiväkodit eivät pyöri etänä.

– Jos päiväkodit menevät kiinni, niin mitäs sitten? Miten ne vanhemmat menevät töihin? Luukkainen kysyy.

Tilanne lähes yhtä sekava kuin pandemian alussa

Työmaailmassa sairastumisten ja tartuntatilanteiden määrä alkoi kasvaa todella runsaasti viimeistään vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

EK:n työterveyden ylilääkärien ryhmältä saatujen tietojen mukaan esimerkiksi sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viimeisimpien kuukausien aikana noin 20 prosenttia. Rytivaara arvioi, että määrä kasvaa edelleenkin.

– Kyllä tämä näkyy jo pienissä yrityksissä, että on laitettu putiikkia kiinni tällaisissa toimipisteissä, joissa on vain muutama työntekijä. Jos sieltä sairastutaan, ei sitä voida sitten pitää auki, Rytivaara sanoo.

Rytivaaran mukaan tuore korona-aalto on ollut niin laaja-alainen ja nopea, että Suomessa ollaan tavallaan jopa yhtä sekavassa tilanteessa kuin koronapandemian alkuvaiheessa, jolloin virus oli vielä tuntematon.

– Tässä olisi ollut hyvä, että koronaepidemian hallinnassa olisi ollut elinkeinoelämän näkemystä koko ajan mukana, Rytivaara sanoo ja alleviivaa, ettei tällöin törmättäisi niin pahasti sosiaaliturvan ongelmiin tai työvoimapulaan liittyviin haasteisiin.

EK haluaisi tartuntatautipäivärahan paremmin saataville

EK on lähtenyt esittämään, että tartuntatautipäivärahaan pitäisi päästä käsiksi muullakin tapaa kuin vain eristys- ja karanteenipäätösten kautta.

Näin pystyttäisiin Rytivaaran mukaan varmistamaan, että töistä pois oireettomanakin jäävät saavat korvauksen. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa työntekijä on tullut sairastuneena töihin, koska ei ole ollut varma saako tuolta ajalta palkkaa.

– Jos käytetään näitä sairausloma- tai sairauspoissaoloasioita sairausvakuutuslain mukaisesti, silloinhan sitä voidaan kirjoittaa vain, kun ihmisellä on oire ja sairaus. Ei tällaisille, jotka ovat altistuneita, oireettomia henkilöitä, hän tarkentaa.

EK:n mukaan asiaa voitaisiin jatkossa edistää myös työterveyshuollon kautta. Koska työterveyshuollossa tunnetaan työolosuhteet, voitaisiin tätä kautta saada aiempaa helpommin myös oikeat ihmiset töihin.

– Meillähän on huomattava työvoimapula, jos kaikki ovat kotona, hän summaa.

Tapausten määrä on kasvanut eksponentiaalisesti

Kansanterveystieteen professori ja Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) johtaja Jouni Jaakkola arvioi THL:n perjantaisen ennusteen kuulostavan uskottavalta. Hänen oletuksensa on, että arvion lähtökohtana on tilanne, jossa ei tehdä mitään lisätoimenpiteitä.

– Jos katsotaan tästä 2–4 viikkoa taaksepäin, kyllähän se näkyy eksponentiaalisena tuo tapausten määrä. Ja sairaalapotilaiden määrä menee koko ajan ylöspäin, ei tosin eksponentiaalisesti vielä, hän sanoo.

Sairaalapaikkojen tarve tulee kuitenkin viiveellä. Tartuntaluvut ovat olleet viime aikoina 10 000 liepeillä. Vaikka uudet tartuntatapaukset olisivat aiempia muunnoksia lievemmäksi osoittautunutta omikronia, on väestössä kuitenkin paljon henkilöitä, joilla on perussairaus, mikä voi osaltaan järkyttää tasapainoa sairaalakapasiteetin osalta.

Tehohoitopaikkojen lukumäärässä lasku ei ole ollut yhtä jyrkkää kuin perussairaanhoidon puolella.

– Yksi tehopaikkojen tarvetta vähentävä tekijähän on se, että potilaita kuolee sinne, Jaakkola kuitenkin huomauttaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin myös mahdollista, että tehohoitokriteereissä on tapahtunut liukumaa, kun paikat ovat alkaneet vähentyä. Sairaaloissa saatetaan suhtautua kriittisemmin siihen, kuka teholle viedään.

Rokottautumisen tarvetta tulisi korostaa

Jaakkolan mukaan koko pandemian vaikuttavuutta saataisiin vähennettyä, jos rokotekattavuus saataisiin 95 prosenttiin eli jotakuinkin sille tasolle, mille se voitaisiin väestössä yleensäkään parhaimmillaan saada. Tällöin vakavaa tautimuotoakaan ei esiintyisi enää samalla lailla.

Rokottautumisen tarvetta tulisikin hänen mielestään korostaa entistä enemmän ja harkita jopa voimakkaampaa painostusta siihen, koska kyse ei ole pelkästään ihmisen omasta terveydestä vaan koko väestön terveydestä.

Rokottamisen vaihtoehtona on, että interventioita tehdään muulla tavoin eli esimerkiksi rajoitus- tai sulkutoimien avulla.

– Jos kaikki toimisivat infektion leviämisen kannalta järkevästi ja ottaisivat rokotteet, me emme tarvitsisi tällaista taloutta ja sosiaalisia suhteita vahingoittavia toimenpiteitä ollenkaan, Jaakkola sanoo.

– Koska jos tämä nyt leviää tähän tahtiin, kyllä siinä jossain vaiheessa taas herää kysymykseen nämä kansalliset toimenpiteet, hän jatkaa.

Ennaltaehkäisyä ja aikaista hoitoa tulisi lisätä

Kehitysbiologian professori ja Oulun yliopiston Kvantum-instituutin tutkimusjohtajan Seppo Vainion mukaan kohtuullinen ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen voi olla paikallaan, mutta koko yhteiskunnan sulkeminen ei ole hänen mielestään oikea ratkaisu.

Muualta maailmalta saadut tiedot omikronaalloista viittaavat hänen mukaansa siihen, että vaikka tartuntoja on ollut valtavasti, ei sairaalakuormitus ole lisääntynyt samassa suhteessa. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että sairaalakapasiteetti ylikuormittuu THL:n arvioimalla tavalla ja tähän olisi hyvä varautua, mutta samalla hän alleviivaa perjantaisten lukujen olevan arvio ja omikronin aiempia virusmuotoja heikompi.

Vainio painottaa myös sitä, ettei rokote ole ainoa vaihtoehto, vaan lääkkeidenkin osalta on tehty tutkimusta.

– Sairauden ennaltaehkäisy ja aikainen hoito on se, mihin pitäisi panostaa, että ei pääse tähän tilanteeseen, jossa käytännössä on tämä hoitotarve edes olemassa, hän arvioi jatkoa ottaen kuitenkin huomioon, ettei uusi tutkimus ennätä välttämättä enää avuksi nykyaallon keskellä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut