Eteläamerikkalaiset sellujätit ovat kiinnostuneet sijoittamaan suomalaisesta sellusta valmistettuihin tekstiilikuituihin. Viimeisimpänä tulokkaana on maailman kolmanneksi suurin selluntuottaja, chileläinen CMPC .
– Olemme hyvin innoissamme tästä uudesta yhteistyöstä. CMPC:lle tämä on merkittävä askel kohti johtavaa roolia globaalisti vaikuttavien biopohjaisten teollisuudenalojen tulevaisuuden kehittämisessä, kertoo CMPC Venturesin toimitusjohtaja Bernardita Araya tiedotteessa.
Jo aiemmin maailman suurin selluntuottaja, brasilialainen Suzano on investoinut jyväskyläläiseen Spinnovaan . Spinnovan kaupallisen mittakaavan tehtaan on määrä valmistua tänä vuonna. Hankkeessa on yhteistyökumppanina myös ruotsalainen vaateketju H&M .
Ulkomaisista sijoittajista ensimmäisenä on ollut liikkeellä kuitenkin japanilainen, maailman suurimpiin tekstiilialan yrityksiin kuuluva Itochu , joka omistaa neljänneksen Metsä Groupin selluyksiköstä Metsä Fibrestä. Äänekosken biotuotetehtaassa valmistettu Kuura-kuitu on jo lanseerattu Japanissa.
CMPC:n kiinnostus kohdistuu Aalto-yliopiston spin-off-yritykseen Nord ic Bioproducts Groupiin . Yritys on kehittänyt uuden biopohjaisen tekstiilikuidun Norratexin, jonka valmistus tapahtuu täysin ilman myrkyllisiä kemikaaleja tai kalliita liuottimia.
Yhtiön mukaan Norratexin kehittämisessä alkaa nyt arviolta vuoden pituinen tuotekehitysjakso.
Nordic Bioproductsin menetelmässä selluloosa pilkotaan ensin ympäristöystävällisesti, jonka jälkeen kuitu jalostetaan edelleen viskoosimaiseksi tekstiilikuiduksi. Yhtiö on jo kehrännyt kuitua onnistuneesti.
– Onnistuminen kehruussa näin pian oli koko meidän tiimillemme todella iloinen yllätys, kertoo Nordic Bioproductsin tuotekehitysjohtaja Ville Nyman.
Muita suomalaisia innovaatioita ovat Aalto-yliopiston Ioncell-kuitu ja Infinited Fiber Companyn Infinna-kuitu.
Puuvillan ja polyesterin tuotanto ajautumassa vaikeuksiin
Uusien puupohjaisten tekstiilikuitujen kehittämistä ajaa se, että puuvillan ja polyesterin tuotanto on ajautumassa vaikeuksiin.
Puuvillan tuotanto on jo äärimmillään. Kuivissa oloissa viljellyn puuvillan osuus supistuu, koska uusien paremmin kuivuutta kestävien ruokakasvien viljely vaatii lisää pinta-alaa maailman väestön kasvaessa.
Fossiilisista raaka-aineista valmistettava polyesteri sisältää puolestaan paljon mikromuovia, joka on kasvava ongelma ekosysteemeissä ympäri maailmaa.
Puusta on jo pitkään valmistettu viskoosia, jonka tuotantomenetelmät ovat kuitenkin erittäin haitallisia ympäristölle. Viskoosi ei ole myöskään saavuttanut suosiota tekstiilinä ominaisuuksiensa vuoksi.
Valmistuksessa voidaan hyödyntää sivuvirtoja ja tekstiilijätettä
Nordic Bioproducts aloitti tekstiilikuidun valmistusprosessin kehittämisen vuonna 2020 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa professori Olli Dahlin idean pohjalta.
– On hienoa nähdä, kun omat ajatukset johtavat uusiin tuotteisiin nuoren ja osaavan yrityksen toimesta. Olemme nyt uuden aikakauden alussa uusien biotuotteiden kehittämisessä, Dahl sanoo.
Norratex-kuidun valmistuksessa voidaan hyödyntää sellun lisäksi muun muassa metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja sekä tekstiilijätteitä.