Kuntatalous selvisi vahvana myös toisesta koronavuodesta, mutta kertaluonteiset tulot eivät ratkaise rakenteellisia ongelmia

Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulokset säilyivät vahvoina toisenkin koronavuoden jäljiltä, ja kuntatalous on lähes tasapainossa, kertoi Kuntaliitto maanantaina. Viime vuoden tilikauden tulos on 1,5 miljardia euroa positiivinen.

Luvut voivat vielä tarkentua, Kuntaliitosta kerrotaan. Sen mukaan tulos on kuntatalousohjelman kehitysarvion mukainen eikä jäänyt kauas huippuvuoden 2020 poikkeuksellisesta 1,7 miljardin euron tuloksesta.

Kuntaliitosta kuitenkin toppuutellaan, että kertaluonteiset koronatuet tai muut tulot eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, kuten kroonista tulojen ja menojen epätasapainoa tai mittavia investointitarpeita.

– Vuosi sitten koronatuet paikkasivat kuntataloutta ja niillä on iso merkitys myös tällä kertaa. Viesti ei ole se, että kunnat voivat niin hyvin, että valtion ei tarvitsisi uusia tehtäviä kompensoida. Edelleen kunnat kaipaavat sen lupauksen pitämistä, että uudet tehtävät kompensoidaan sataprosenttisesti, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotustilaisuudessa.

Hän muistutti, että tulossa on muun muassa kiireettömän hoidon hoitotakuu.

– Mutta tilanne ei ole niin synkkä kuin se voisi olla. Koronatuet, talouden myönteinen kehitys ja kuntien omat toimenpiteet auttavat.

Kuntien verokehitys oli hyvää jo toista vuotta peräjälkeen. Hyvää verokehitystä selittää paitsi työllisyyden paraneminen myös muun muassa se, että kuntien yhteisövero lisääntyi talouden elpymisen ja kuntien määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuskorotuksen vuoksi viime vuonna lähes 45 prosenttia.

Kunnat saivat viime vuonna koronatukia 2,4 miljardia euroa.

– Käsityksemme mukaan ne ovat kohdistuneet nyt huomattavasti paremmin kuin vuonna 2020. Tästä täytyy antaa positiivista palautetta valtiolle.

Korkotason nousu loisi lisäpainetta

Varatoimitusjohtaja Timo Reina varoittaa, että esimerkiksi korkotason nousu loisi lisäpainetta rahoituksen riittävyyteen.

– Mitään erityistä jaettavaa kassan pohjalla ei ole, vaikka viime vuosi kuivin jaloin menikin.

Erot kuntien välillä ovat myös huomattavia, joten keskiarvojen tarkastelu vie Reinan mukaan osin harhaan.

Ongelmia on esimerkiksi Mikkelissä, jossa on isot saneeraukset menossa, sanoi myös Karhunen.

Viime vuonna 66 kuntaa teki negatiivisen tuloksen.

– Velan kasvu hidastui, mikä on positiivinen uutinen. Isosti siihen vaikutti se, että investointien määrä on pienentynyt, mikä taas ei ole talouden ja työllisyyden kannalta sinänsä positiivinen uutinen, Karhunen sanoi.

Hän veikkaa, että osittain hyvinvointialueiden aloittaminen vaikuttaa siihen, että kunnat ovat saattaneet pidättäytyä sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista ainakin jonkun verran.

Kuluvana vuonna odotettavissa heikompaa näkymää

Pääekonomisti Minna Punakallion mukaan on oletettavaa, että kuluvana vuonna on odotettavissa heikompaa näkymää, vaikka terveysturvallisuuteen liittyviä koronatukia kunnille vielä tuleekin.

– On lähes varmaa, että yhteisöverojen lisätuotot jäävät pois ja se jättää tulopohjaan jo varsin merkittävän aukon kuluvan vuoden osalta. Tulot kasvavat hyvin nihkeästi ja menot varsin tasaisesti ja jopa saattavat yllättää.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut