Tähänastisten tietojen perusteella oli oikea päätös, ettei annettu yleistä etäopetussuositusta, kertoo opetusministeri Li Andersson (vas.).
– Esimerkiksi suurten kaupunkien puolesta viesti on ollut, että koulunkäynti on sujunut vaikeaan epidemiatilanteeseen nähden hyvin ja tilanne on rauhallinen, Andersson kertoo tiedotustilaisuudessa.
Tartuntamäärien kasvaessa tartuntatapaukset kasvavat myös nuorten ja lasten keskuudessa, mutta siitä huolimatta opetusta on pystytty Anderssonin mukaan jatkamaan. Lisäksi on pystytty pitämään kiinni koulunkäyntiin liittyvistä normaaleista arjen rutiineista
– Tähänastiset kokemukset vahvistavat meidän käsitystämme siitä, että oli oikea ratkaisu olla antamatta tällaista valtakunnallista suositusta etäopetuksesta.
Anderssonin mukaan henkilöstön poissaolot ovat aiheuttaneet kuitenkin ongelmia. Erityisesti poissaoloista on ollut haittaa varhaiskasvatuksen puolella, jossa on kouluja vähemmän joustovaraa.
Viime viikoilta ei ole kuitenkaan hänen mukaansa tietoa siitä, että kokonaisia kouluja tai julkisia päiväkoteja olisi jouduttu sulkemaan. Pääkaupunkiseudun osalta on sen sijaan tietoa, että yksittäisiä yksityisiä päiväkoteja on jouduttu sulkemaan.
Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla ei tammikuun toisen ja kolmannen viikon aikana ollut tehty päätöksiä etäopetukseen siirtymisestä perusopetuslain 20. pykälän nojalla. Paikalliset tartuntatautiviranomaiset olivat siis katsoneet, että lähiopetusta on voitu järjestää turvallisesti.
Etäopetusta oli Anderssonin mukaan kuitenkin hyödynnetty sairastuneiden yksittäisten oppilaiden kohdalla.
Opetusministeri: Maksuttomien kotitestien saatavuus perusteltua
Koronaministerityöryhmä linjasi tammikuun alussa, että perusasteen ja toisen asteen oppilaiden olisi suositeltavaa tehdä kotitesti kahdesti viikossa. Tuoreimman, perjantaina julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeen mukaan kotitesti on syytä tehdä, jos koululaisella on koronavirukseen viittaavia oireita.
Kotitestit nousivat esille myös keskiviikkoisessa ajankohtaiskatsauksessa, jossa kysyttiin ovatko kouluille tilatut kotitesti vielä tarpeen nykyisessä tautitilanteessa. THL:n ylilääkärin Emmi Saarikiven mukaan kotitesteillä on kuitenkin samalla lailla merkitystä koululaisille kuin muillekin kansalaisille.
– Se on mahdollisuus varmistua taudinaiheuttajasta silloin, jos on oireita. Ja se ehkä sitten ohjaa käyttäytymistä jollakin tavalla, vaikka periaatteessa sen, että on oireita pitäisi riittää siihen, että yritetään välttää kontakteja ensimmäisinä oireisina päivinä, Saarikivi lisää.
Opetusministeri Anderssonin mukaan on perusteltua, että kotitestejä on maksuttomasti saatavilla koululaisille, kun niiden käyttöä suositellaan oireisena. Näin testejä on saatavilla myös esimerkiksi monilapsisille perheille, joille useiden kotitestien hankkiminen itse voisi olla merkittävä taloudellinenkin taakka.
Ensimmäisiä kotitestejä saatu jo toimitettua
Kotitestien toimittaminen kouluille on jo alkanut ja Huoltovarmuuskeskuksen mukaan testien toimitukset eri puolille maata jatkuvat viikolle 10.
– Testejä on saapunut maahan viikon mittaan ja lisää tulee koko ajan. Testit lähtevät suoraan lentokentältä ja toimitetaan kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamiin pisteisiin, Huoltovarmuuskeskus kertoi verkkosivuillaan perjantaina.
Huoltovarmuuskeskuksen viestinnästä vahvistetaan STT:lle, että jakelu on käynnissä, vaikka tarkkaa aikataulua toimituksien kuntakohtaisesta etenemisestä ei olekaan annettu. Esimerkiksi Espoon kerrotaan kuitenkin saaneen kotitestejä jo alkuviikosta.
"Lasten ja nuorten ei tule maksaa kovinta hintaa pandemiasta"
Opetusministeri otti tiedotustilaisuudessa puheeksi myös etäopiskeluajan kuormittavuuden. Hän nosti esimerkkinä esille ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijat, jotka ovat pahimmillaan joutuneet opiskelemaan merkittävän osan tutkinnostaan etänä.
– Esimerkiksi lukiolaisista etäopetuksen koki normaalia opiskelua kuormittavammaksi kaksi kolmesta, ja kohtalainen tai vaikea ahdistus oli lisääntynyt THL:n kouluterveyskyselyn mukaan vuosien 2019 ja 2021 välillä niin yläkoulussa kuin toisella asteellakin, Andersson summaa.
Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkimuksessa sen sijaan vain noin kolmannes alakoulujen opettajista ja alle viidennes yläkoulujen opettajista arvioi, ettei korona-aika ole aiheuttanut oppimisvajeita heidän omien oppilaidensa kohdalla.
– Emme voi antaa lasten ja nuorten maksaa kovinta hintaa tästä pandemiasta, Andersson painottaa.
THL:n Saarikiven mukaan koulut eivät olekaan osoittautuneet Suomessa koronaepidemian pääasialliseksi moottoriksi. Lukukauden ollessa alkamaisillaan on oltu useaan kertaan huolissaan siitä, että tartuntamäärät lähtevät nousuun, kun lapset menevät kouluun.
– Joka kerta on käynyt päinvastoin, epidemia on pikemminkin lähtenyt rauhoittumaan sen jälkeen, kun koulut ovat alkaneet, Saarikivi summaa.
Ministeriö esittää lisää koronatukea oppilaitoksiin
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuoden toiseen lisätalousarvioon 65 miljoonan euron määrärahaa esi- ja perusopetukseen koronasta johtuvien negatiivisten vaikutusten paikkaamiseksi.
– Tämän rahoituksen avulla olisi mahdollista esimerkiksi palkata henkilöstöä vahvistamaan tukitoimia ja järjestämään tukiopetusta niin esi- kuin perusopetuksessakin, Andersson kertoo.
Ammatilliseen koulutukseen esitetään puolestaan 30 miljoonan euron määrärahaa kriisin aiheuttaman osaamisvajeen paikkaamiseen.