Hallitus päätti perjantaina uusista työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla ja lisäävät työllisyyttä noin 5 100 työllisellä. Laskelmat julkisen talouden vahvistamisen osalta on tehnyt valtiovarainministeriö (VM) ja työllisyysarvioista vastaavat vastuuministeriöt. Kaikki keinot tulisivat voimaan ensi vuoden alusta lähtien.
Suurin työllisyysvaikutus on niin sanotulla työttömyysturvan euroistamisella, joka toisi arviolta 1 500 työllistä lisää ja vahvistaisi julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla. Toiseksi suurin vaikutus julkiseen talouteen syntyy omaehtoisen opiskelun työnhakuvelvoitteen kiristämisestä. Se vahvistaisi julkista taloutta 41 miljoonalla eurolla ja toisi noin 1 100 työllistä lisää.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli kokonaisuuden tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.
Euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehto ei määräydy jatkossa työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Ansiopäivärahan saaminen edellyttäisi, että henkilö on ansainnut työssä 844 euroa kuukaudessa noin puolen vuoden ajan.
– Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa, Haatainen sanoi.
Nykyisin työssäoloehto täyttyy, kun palkansaaja on ollut töissä 26 kalenteriviikkona vähintään 18 tuntia viikossa.
– Muutos vaikuttaa myös ansiopäivärahan määrittelyyn. Samalla työnteon kannustimet parantuisivat, kun lyhytkestoista, satunnaista työtä kannattaisi entistä paremmin ottaa vastaan.
Omaehtoista opiskelua rajataan vähän koulutettuihin
Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla kiristettäisiin niin, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta. Niillä ihmisillä, joilla on ammatillisia valmiuksia antava tutkinto, olisi jatkossa täysi työnhakuvelvoite.
– Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia, joilta puuttuvat ammatilliset valmiudet, Haatainen sanoi.
VM:n arvioiden mukaan tämä on perusteltu päätös, koska juuri nämä ryhmät hyötyvät omaehtoisesta opiskelusta työnhakunsa kannalta tulevaisuudessa parhaiten.
– Ne ryhmät, joilla on esimerkiksi korkea-asteen tutkinto tai hyviä ammatillisia pätevyyksiä antava tutkinto, eivät näin paljoa omaehtoisesta koulutuksesta hyödy, sanoi finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä.
Hänen mukaansa esimerkiksi aikuiskoulutustuesta tuli hiljattain tutkimus, jonka mukaan osa tuen saajista kyllä hyötyy aikuiskoulutustuesta, mutta monet ovat jo valmiiksi sen verran koulutettuja, että he eivät paljon työllisyysmielessä hyödy.
– VM:n arvioiden mukaan omaehtoinen opiskelu kärsii hieman samasta haasteesta, Mattila sanoi.
Myös palkkatukimuutoksia luvassa
Haataisen mukaan myös opintotuen tulorajoja korotetaan pysyvästi 50 prosentilla ensi vuoden alusta. Päätöksen työllisyysvaikutus on 2 500 työllistä, ja se vahvistaa julkista taloutta 12,7 miljoonalla eurolla. Tälle vuodelle otettiin määräaikaisesti käyttöön tulorajojen korotus 25 prosentilla.
Hallitus päätti myös muutoksista palkkatukeen. Sataprosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Esitys vahvistaa julkista taloutta 10 miljoonalla eurolla, työllisyysvaikutukset ovat pienet.
TE-hallinnon tietojärjestelmähankkeen toteuttamista jatketaan työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Sen on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta 16 miljoonalla ja työllisyyttä 700:llä.
Julkista taloutta vahvistavien päätösten lisäksi mukana on päätöksiä, joilla vahvistetaan koulutus- ja osaamistasoa, tuetaan työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä puretaan ylivelkaantuneiden kannustinloukkuja.
Hallituksen tavoitteena on tehdä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tehtyjen työllisyyspäätösten lisäksi budjettiriihessä sovittiin viime syksynä, että hallitus tekee helmikuun puoliväliin mennessä päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.