Hallituksen perjantaina julkistamat toimet julkisen talouden vahvistamiseksi keräsivät tuoreeltaan laajaa kritiikkiä. Sekä työnantajien että työntekijöiden etujärjestöt moittivat toimia, mutta osin eri syistä.
Hallitus tavoittelee työllisyystoimilla Suomen julkisen talouden vahvistamista 110 miljoonalla eurolla.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi perjantai-iltana viestipalvelu Twitterissä, että hallituksen työllisyystoimien linja jatkui nyt leikkaamalla työttömyysturvaa.
– Merkittävä osa 110 miljoonan euron paketista on tulossa työssäoloehdon euroistamisesta. Jatkovalmistelussa on huolehdittava, että pienituloiset palkansaajat eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin työttömäksi jäädessään, Eloranta kirjoitti.
Euroistamisella hallitus tarkoittaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto määräytyisi jatkossa kertyneen palkan eikä työtuntien mukaan.
Muutosta kritisoi myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK, joka sanoi, ettei se hyväksy hallituksen päätöstä työssäoloehdon euroistamisesta. STTK:n mukaan työssäoloehdon euroistaminen kohtelee ihmisiä eriarvoisesti heidän tulojensa perusteella.
– Mallilla suurituloinen ansaitsee oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pienituloisia vähemmällä työllä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoi järjestön tiedotteessa.
"Toimet ovat pisara meressä"
Myös yrityksiä edustava Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen päätökseen leikata työttömyysturvaa. Syy kritiikkiin vain oli toinen kuin työntekijäpuolella: työttömyysturvaa leikataan liian vähän.
Keskuskauppakamarin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa olisi pitänyt leikata ja porrastaa kaikilta pelkän euroistamisen sijaan. Ylipäätään Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen toimien mittaluokkaan.
– Nyt päätetyt toimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi kauppakamarin tiedotteessa.
Myös palvelualojen työnantajia edustava Palta piti hallituksen toimia vaatimattomina. Työttömyysturvan euroistaminen sai järjestöltä kiitosta, mutta se olisi toivonut vielä enemmän konkreettisia toimia.
– Lisäksi monen esitetyn päätöksen vaikutukset sekä julkiseen talouteen että työllisyyteen ovat yhä arvioimatta, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aro sanoi järjestön tiedotteessa.
Etujärjestö Suomen Yrittäjät kritisoi hallituksen toimia niin ikään alimitoitetuiksi. Järjestön mukaan toimet eivät riitä saavuttamaan hallituksen itselleen asettamaa julkisen talouden tavoitetta.
Järjestön mukaan sopeuttamisen suuruusluokan tulisi Suomessa olla vähintään 0,3–0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt hallituksen vuosittaiset sopeuttamistoimet jäävät tästä kauas, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoi järjestön tiedotteessa. Hän pitää hallituksen finanssipolitiikan linjaa tästä syystä vastuuttomana.
Akavalta tuli kiitosta
Ei hallitus sentään aivan pelkkiä risuja saanut. Esimerkiksi korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava kiitteli hallitusta siitä, että se aloittaa työturvallisuuslain uudistuksen valmistelun. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista ja työssä jaksamista.
Toisin kuin SAK ja STTK, Akava oli tyytyväinen työttömyysturvan euroistamiseen.
– Se helpottaa sitä, että työssäoloehtoa voisi kerryttää samaan aikaan sekä yrittäjä- että palkansaajatyöllä. Tämä parantaa vuoroin palkansaajana, yrittäjänä ja itsensä työllistäjinä työskentelevien asemaa, Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä sanoi tiedotteessa.