Veronmaksajain Keskusliitto tukee ajatusta työmatkakulujen helpottamisesta.
Etujärjestön toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää, että työmatkavähennyksen omavastuuosuus alennetaan 750 eurosta 600 euroon. Tämä tarkoittaa rajaa, jonka jälkeen valtio kompensoi kodin ja työpaikan välisiä kuluja verotuksessa.
Työmatkavähennykseen tehtävät helpotukset ovat olleet esillä keskeisenä keinona, kun hallitus pohtii keinoja hyvittää energian kohonneita hintoja kansalaisille. Tarkkoja esityksiä tai muita tietoja muutoksesta ei ole vielä kuultu.
Lehtisen mielestä hallitus on oikeilla linjoilla hakiessaan työssäkäyntiin liittyviä ratkaisuja.
– Tämä koskee hyvin laajasti työssäkäyviä suomalaisia. Nämä kuluthan voivat tulla myös joukkoliikenteestä. Sielläkin energian hinta on yksi asia, joka aiheuttaa paineita liikennöintikustannuksiin, Lehtinen sanoo STT:lle.
Käyttäjäpiikki keskituloisissa
Työmatkavähennys on suosituin suomalaisten käyttämä veroetuus.
Verohallinnosta kerrotaan STT:lle, että verovuodelle 2020 työmatkavähennystä sai lähes 700 000 suomalaista. Yhteensä helpotuksia myönnettiin 1,4 miljardin euron edestä. Lukumäärät laskivat edellisvuodesta, kun koronaepidemia lisäsi etätöiden tekoa.
Vähennyksen käyttäjiä on määrällisesti selvästi eniten väkirikkaimmassa maakunnassa Uudellamaalla, jossa etuutta hyödynnettiin yli 340 miljoonan euron edestä. Tämä oli lähes neljännes kokonaissummasta. Uudellamaalla asui 30 prosenttia suomalaisista vuonna 2020.
Etuuden käyttö onkin suhteessa väestömäärään hieman yliedustettuna harvaan asutuissa laajoissa maakunnissa, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Euromääräisesti vähennyksen käytössä 100 miljoonan rajan ylittivät myös Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.
Tuloluokittain tarkasteltuna vähennystä käyttivät eniten 30 000–40 000 euroa vuodessa eli keskimäärin noin 2 500–3 333 euroa kuukaudessa tienanneet. Saajista lähes 200 000 osui tähän haarukkaan.
Veronmaksajain Keskusliitolla ei ole tarkkaa laskelmaa muutoksen kustannuksista, mutta Lehtisen mukaan sen on arvioitu asettuvan 50 miljoonan euron luokkaan.
Etujärjestölle kelpaa myös suurempi alennus. Se myös toivoo, että muutoksesta tulisi pysyvä eikä vain väliaikainen helpotus akuuttiin tilanteeseen.
Järjestö ei koskisi bensaveroon
Omavastuuosuus tarkoittaa rajaa, jonka jälkeen kuluja voi vähentää verotuksessa. Tämän rajan jälkeen työmatkakuluja voi vähentää 7 000 euroa.
Veronmaksajat on avoimena ajatukselle myös vähennettävän enimmäismäärän kasvattamiselle, vaikkei tätä suoraan esitä. Tilastojen mukaan maksimivähennyksen teki vajaat 26 000 suomalaista vuonna 2020.
– Enimmäisvähennyksen käyttäjät ovat lukumääräisesti pieni joukko verrattuna vähennyksen kaikkiin tekijöihin. Toisaalta siinä tultaisiin vastaan pitkämatkalaisia, Lehtinen pohtii.
Lehtinen toivoo, että työmatkavähennykseen kohdistuva helpotus on yksi osa laajempaa tukipakettia. Sen sijaan esitykselle bensaveron alentamisesta hän ei lämpene. Hän pitää sitä suhteellisen kalliina ja hankalasti toteutettavana muutoksena, jossa raakaöljyn markkinahintojen muutokset näkyvät enemmän.
– Mitä sille seuraavaksi tehdään, jos maailmanmarkkinahinnat laskevat? Polttoaineverossa on hyvä olla vakaa linja, eikä sitä pidä jatkuvasti heilutella, Lehtinen sanoo.
Oppositiopuolue perussuomalaisten vaatimukseen on suhtautunut nihkeästi myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Hän on vedonnut siihen, että veron laskeminen 20 sentillä litralta maksaisi valtiolle 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Perussuomalaisten alulle laittama välikysymys polttoaineiden ja sähkön kohonneista hinnoista on hallituksen vastattavana eduskunnassa ensi viikon tiistaina.
Täsmätukitoimista neuvoteltu viisikossa
Hallituksen tavoitteena on ollut auttaa erityisesti niitä suomalaisia, jotka kärsivät polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta eniten. Hallituksen tavoitteena on ollut, että mahdolliset tukitoimet saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Valtiovarainministeri Saarikko sanoi hallituksen kyselytunnilla viime viikolla, että hallitus neuvottelee täsmätukitoimista hintakurimukseen ja valmista voisi tulla jo alkuviikosta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) taas totesi pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että on haastavaa löytää keinoja, jotka purisivat mahdollisimman nopeasti ja ettei niihin jouduttaisi käyttämään kohtuuttomasti julkisia varoja.
Hallituspuolueiden puheenjohtajista muodostuva viisikko on käynyt tukitoimista keskusteluja viime ja tällä viikolla.