Fennovoima odottaa nyt lisätietoa Venäjään kohdistuvista pakotteista – pääomistaja Voimaosakeyhtiö arvioi lähiviikkoina kaikkia mahdollisia seurauksia yhtiön ja sen osakkaiden näkökulmasta

Energiayhtiö Fennovoima odottaa nyt, millaisia pakotteita EU Venäjälle tarkalleen ottaen asettaa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä sanoo, että sanktioiden olemus ja merkitys täytyy arvioida ennen kuin hän voi spekuloida Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan tulevaisuudella.

– Mitä olen lehtiä lukenut, niin joitakin energiaan ja rahoitukseen liittyviä sanktioita on tulossa. Silloin toimittaja joutuu arvioimaan, mitkä ovat heidän edellytyksensä toimittaa laitos, mutta tästä en sano tämän enempää, Härmälä kommentoi STT:lle.

Ydinvoimalahanke on kiinteästi kytköksissä Venäjään, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiönsä kautta Fennovoiman osaomistaja ja laitostoimittaja.

Fennovoima tiedotti torstaina, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuvat EU:n ja länsimaiden vastatoimet muodostavat suuren riskin Hanhikivi 1 -hankkeelle.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi torstaina, ettei hän voisi tässä tilanteessa esitellä valtioneuvostolle Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa. Rakentamislupa käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä, ja luvan myöntää hallitus.

– Ihan selkeää on, että tämän konfliktin seurauksena tämä hanke ainakin lykkääntyy merkittävästi, Lintilä sanoi.

Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF (VSF) halusi kommentoida tilannetta STT:lle vain sähköpostitse. Yhtiö kertoi seuraavansa tilannetta erittäin tarkoin ja arvioivansa lähiviikkoina kaikkia mahdollisia seurauksia yhtiön ja sen osakkaiden näkökulmasta.

– Tapahtumien seurausten arviointi VSF:n kannalta on hyvin monimutkainen juridinen sekä taloudellinen prosessi, ja siihen liittyy olennaisesti se, kuinka EU ja Suomi reagoivat Ukrainan tilanteen edetessä, yhtiön toimitusjohtaja Matti Suurnäkki kuvasi.

Voimaosakeyhtiö omistaa kaksi kolmasosaa Fennovoimasta. Loput omistaa RAOS Voima, Rosatomin suomalainen tytäryhtiö.

Vielä paljon kotitöitä ja lisäkysymyksiä

Ilman sodan laajenemistakin olisi mennyt vielä aikaa ennen kuin rakentamislupavaihe olisi edessä. Fennovoimalla ja laitostoimittaja Rosatomilla on ollut vaikeuksia toimittaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) vaatimia suunnitelmia.

Härmälä sanoo yhtiön saavan toimitettua rakentamislupaa koskevan suunnitteluaineiston viimeiset puuttuvat osat STUK:lle muutaman viikon sisällä.

– Sen jälkeen STUK tarvitsee ilmoituksensa mukaan noin puoli vuotta käsitelläkseen asiaa. Siinä tulee varmaan meille paljon kotitöitä ja lisäkysymyksiä. Tämän jälkeen STUK ottaa kantaa siihen, voidaanko laitos rakentaa turvallisesti vai ei. Tämä on se prosessi, jonka mukaan on ainakin tähän asti menty.

Lintilän mukaan rakentamislupa tulee esittelevän ministerin pöydälle sen jälkeen, kun Säteilyturvakeskus on tehnyt oman arviointinsa.

STUK:lla vielä työsarkaa

Säteilyturvakeskuksesta kerrotaan, että Fennovoima on toimittanut rakentamislupa-aineistoa vuodesta 2015 lähtien toimituserissä.

– Eriä on 15, joista he ovat toimittaneet 12,5. Viimeisiä eriä tulee maaliskuussa, kertoo projektipäällikkö Janne Nevalainen STT:lle.

Jo tulleesta aineistosta on Nevalaisen mukaan käsitelty noin puolet ja selvitysvaatimuksia on sen pohjalta tehty lähes 900. Yhtään toimituserää ei ole vielä hyväksytty, koska selvityspyyntöihin ei ole vielä vastattu.

– Siihen mitä meille vielä tulee pöydälle, tarvitsemme vähintään sen kuusi kuukautta ja sitten kysymysmerkki on, miten kauan laitostoimittajalla ja Fennovoimalla niihin kotitöihin menee. Meillä on vielä paljon tässä työsarkaa ja selvitettävää Fennovoiman laitostoimittajan kanssa.

Nevalainen huomauttaa, että puhutaan turvallisuusvaatimuksista, Suomessa tehdään suomalaisten vaatimusten mukaista laitosta.

Suunnitellun reaktorin painesäiliön esivalmisteet on suunniteltu valettavaksi ja taottavaksi Kramatorskissa, Donetskissa. Nevalainen sanoo, että alueella pitää olla turvallista kun STUK menee sinne tekemään tarkastuksia. Lisäksi tuotantoon tarvitaan häiriötön sähkön- ja kaasunsyöttö ja osaavat ihmiset.

– Tällä sodalla ei meidän päivittäiseen työhön ole välitöntä vaikutusta, mutta Fennovoimalta ja laitostoimittajalta kannattaa kysyä, mitä se heille merkitsee.

Kramatorskiin ei Nevalaisen mukaan kuitenkaan olisi muutenkaan menty lähitulevaisuudessa, vaan vasta aikaisintaan kesän jälkeen.

Geopoliittiset riskit arvioidaan

Kokonaan eri asia on riskianalyysi, jota puolustusministeriö on pyytänyt. Sillä halutaan selvittää muun muassa hankkeen geopoliittisia riskejä ja sitä, vaikuttaako ydinvoimalan rakentaminen Suomen turvallisuuteen.

Ministeriö on esittänyt, että analyysilla täydennetään rakentamislupapäätöstä.

Siihen, miten pitkään rakennustyöt Hanhikiven alueella voivat jatkua epävarmassa tilanteessa ja ilman rakennuslupaa, Härmälä sanoo voivansa vastata vasta sen jälkeen kun tiedetään, mitä sanktiot ovat.

Hän ei lähde tässä vaiheessa myöskään spekuloimaan sillä, mitä tapahtuu, jos lupa kokonaan evätään.

Pyhäjoen kunnassa kannetaan huolta

Pyhäjoen kunnassa tuoreita käänteitä seurataan hyvin huolissaan, kertoo elinkeinojohtaja Helena Illikainen. Ykköstoive on, että ratkaisu löytyy ja hanke pääsee etenemään.

– Jos hanke viivästyy merkittävästi tai vielä pahempana skenaariona hanke ei toteutuisi, ilman muuta sillä olisi meidän yrityskentällemme sekä paikallisesti, alueellisesti että maakunnallisesti iso merkitys.

Illikaisen mukaan Hanhikiven työmaalla tehdään nyt töitä tavalliseen tapaan erilaisissa valmistelevissa tehtävissä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 500 henkilöä.

Hän arvioi, että Hanhikivi-hankkeen kautta kuntaan on välillisesti syntynyt 150–200 uutta työpaikkaa muun muassa palvelualoille.

Fennovoima on jo aiemmin arvioinut, että Hanhikiven ydinvoimareaktorin rakentamisluvan saaminen voi venyä syksyyn, koska sillä ja laitostoimittaja Rosatomilla on ollut vaikeuksia toimittaa Säteilyturvakeskuksen vaatimia suunnitelmia. Voimalan kaupallinen tuotanto on ollut tarkoitus aloittaa 2029, viisi vuotta myöhässä.

TEM: Fennovoiman rakentamisluvasta tuskin päätöstä vielä tänä vuonna

Fennovoiman ydinvoimalaa koskevasta rakentamisluvasta ei luultavasti päätetä Suomessa vielä tämän vuoden aikana. Näin uskoo hankkeen käsittelystä vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston päällikkö Riku Huttunen.

Huttusen mukaan ministeriö aikoo lähiviikkoina keskustella, miten se kokoaa Hanhikivi 1-hankkeeseen liittyvän riskianalyysin, jonka laatimista puolustusministeriö on esittänyt. Asiasta aiotaan keskustella puolustus- ja ulkoministeriöiden sekä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa.

– Tiedon kokoaminen valtioneuvoston päätöstä varten ei ole ollut ajankohtaista, koska sen aika ei ole nyt vaan noin vuoden päästä. Jos olisimme tehneet arvion jo vuosia sitten, kun sitä meiltä kysyttiin, se olisi ehtinyt vanhentua, Huttunen sanoo STT:lle.

Materiaalia uupuu edelleen

Voimalahankkeeseen on kiinnittynyt paljon huomiota, sillä venäläinen valtionyhtiö Rosatom on tytäryhtiönsä kautta Fennovoiman merkittävä osaomistaja ja laitostoimittaja. Asia on noussut uudelleen tapetille sen jälkeen, kun Venäjä aloitti tällä viikolla laajan hyökkäyksen Ukrainassa.

Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen kesällä 2015. Hakemusta on sen jälkeen päivitetty useita kertoja, viimeksi viime vuoden keväällä. Aiemmin tässä kuussa Säteilyturvakeskus (STUK) ilmoitti, että se on aloittanut hankkeen teknistä toteutusta koskevan turvallisuusarvion laatimisen.

Huttusen arvio päätöksen venymisestä perustuu hankkeen lukuisiin myöhästymisiin. Hän huomauttaa, ettei Fennovoima ole vieläkään toimittanut STUKille kaikkea sen kaipaamaa materiaalia.

– Jos valtioneuvostoon asti edetään, rakentamislupapäätös ei edelleenkään tule luultavasti tästä laskien vuoden sisään. Ajankohta on ymmärtääkseni vuoden 2023 puolella joka tapauksessa, hän sanoo.

Fennovoiman arvio hankkeen etenemisestä on tähän mennessä myöhästynyt useita kertoja. Yhtiön alkuperäinen tavoite oli, että voimalan rakentaminen olisi voinut alkaa vuonna 2018. Tällä hetkellä voimalan aiotulla paikalla Pyhäjoella tehdään valmistelevia töitä.

Laki vaatii harkitsemaan kokonaisetua

Rakentamisluvan mahdollisesta myöntämisestä päättää maan hallitus. Päätösesityksen valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ydinenergialaki edellyttää esimerkiksi hakijan taloudellisen tilanteen ja teknisen osaamisen arviointia. Tämän ohella lain viides pykälä määrittää, että "ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista".

– Se tarkoittaa sitä, että voimme ottaa kaikki relevantit seikat loppuvaiheessa huomioon, kun päätösesitystä tehdään, Huttunen sanoo.

Turvallisuuspolitiikkaan liittyvä riskianalyysi on tarkoitus tehdä jo ennen kuin STUK saa oman arvionsa valmiiksi.

Huttunen kertoo, että asiaa varten ei ole tarkoitus perustaa erillistä työryhmää. Analyysin laatimisesta vastaa TEM, ja se pyytää tarvittavat tiedot muilta ministeriöiltä. Huttunen ei usko, että asiasta tehtäisiin vain yhtä selvitystä osin siksi, että kaikki sen materiaalit tuskin olisivat julkisia.

– Tässähän on tietysti monen hallinnonalan asioita. Voimme tehdä sen esimerkiksi sillä tavalla, että pyydämme lausunnot eri ministeriöiltä asiasta, mutten usko, että tekisimme vain yhtä selvitystä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi torstaina eduskunnassa, että hänen olisi vaikea esitellä rakentamislupapäätöstä tässä tilanteessa. Suomessa järjestetään ensi vuoden huhtikuussa eduskuntavaalit, joten esittelypäätös ei välttämättä tule edes hänen työpöydälleen.

Lintilä myös sanoi, että koska valtio ei ole hankkeessa osallisena, sillä ei ole keinoa irtautua siitä esimerkiksi lailla. Huttunen korostaa, että ministeriö on hankkeessa lupaviranomainen ja toimii lain mukaan.

– Menettely pitää käydä läpi ja siitä pitää tulla asianmukaisesti päätös. Hakija voi tietenkin keskeyttää menettelyn, jos se vetää hakemuksensa pois, mutta muuten pitää olla aivan poikkeuksellinen tilanne, että lupamenettely keskeytetään, hän sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut