Syyttäjä: Kurikan Jalasjärven jääradalla huomattiin vettä ja reikiä ennen 14-vuotiaan pojan hukkumista – turma-auton ajaja oli 12-vuotias

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa käsiteltiin keskiviikkona Kurikan Jalasjärvellä sattunutta jäärataturmaa. Maaliskuussa 2020 Hirvijärvellä tapahtunut onnettomuus johti 14-vuotiaan pojan kuolemaan.

Turma sattui, kun 12-vuotiaan kuljettajan ajaman auton rengas osui jäässä olleeseen reikään. Seurauksena auto kääntyi katolleen, ja sen perässä tullut 15-vuotiaan ajama auto osui siihen.

Molemmat autot vajosivat jään läpi, ja etummaisessa autossa kuljettajan vieressä istunut 14-vuotias poika hukkui. Muut kolme autoissa ollutta nuorta selviytyivät ulos autoista.

Yhtä jäärata-ajojen järjestäjistä syytetään kuolemantuottamuksesta. Syyttäjän mukaan miehen vastuulla oli aurata rata ja seurata jään yleiskuntoa. Mies ei kuitenkaan ollut mitannut jään paksuutta turmapäivänä eikä sitä edeltäneenä päivänä.

Jään paksuus turmapaikalla oli vain kahdeksan senttiä ja muutoinkin radalla enintään 19 senttiä, vaikka syyttäjän mukaan turvallisena rajana voidaan pitää vähintään 30 sentin paksuista teräsjäätä. Hieman ennen onnettomuutta mies oli aurannut jäärataa ja huomannut jäällä vettä sekä reikiä, muttei kuitenkaan ollut sulkenut jäärataa tai huolehtinut siitä, että kaikki radalla ajavat olisivat tietäneet rei'istä, syyttäjä sanoo.

Ennen turmaa jää kesti 2 500 kilon aurausauton

Syyttäjä vaatii miehelle ehdollista vankeutta tai tuntuvaa sakkorangaistusta. Mies kiistää syytteen. Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle hän sanoo, että nuoren kuolema oli tapaturma eikä siihen voi osoittaa ketään syylliseksi.

Hirvijärvellä on ajettu jääradalla vuosikymmeniä. Kyse on ollut yksityishenkilöiden järjestämästä toiminnasta, ja rataa ovat auranneet yksityishenkilöt, joilla on ollut sekä radan ylläpidosta että sillä ajamisesta vuosien kokemus.

Miehen mukaan jään vahvuus mitattiin vain, jos sääolosuhteen muutokset antoivat siihen aihetta. Onnettomuusviikonloppuna jäätä ei mitattu, mutta miehen mukaan sekään ei olisi estänyt onnettomuutta, koska mittaukset tehtiin ratavallin ulkopuolelta eivätkä ne kertoneet jään vahvuutta radalla. Ennen onnettomuutta mies oli ajanut radalla 2 500 kilon painoisella aurausautolla, jolloin jää ei miehen mukaan ollut antanut mitään merkkejä pettämisestä.

Miehen vastauksen mukaan syyttäjän esiin nostama 30 sentin minimivahvuus koskee joka tapauksessa vain jääratakilpailujen järjestämistä. Vastauksessa sanotaan, että tapahtumapäivänä jääradalla jokainen kuljettaja ajoi omaan tahtiinsa ja autot etenivät eri kohdissa rataa, jolloin jäälle aiheutuva rasitus ja paino oli vähäisempää ja jakautui tasaisemmin kuin kilpailutilanteessa.

Syytetty: Aukot jäässä normaali keväinen ilmiö

Mies myöntää havainneensa auratessaan jäässä railoja tai aukkoja, mutta hänen mukaansa ne olivat normaali kevääseen liittyvä ilmiö, joihin ei liity välitöntä vaaraa. Aurauksen jälkeen hän sanoo menneensä varikkoalueelle ja varoittaneensa siellä aukoista ja niiden sijainnista. Vastauksessa tosin todetaan, etteivät varoitukset ilmeisestikään tavoittaneet kaikkia radalla olleita, koska esimerkiksi turma-auto tuli miestä vastaan jo hänen lopettaessaan aurausta.

Mies kuitenkin sanoo, ettei hänellä ollut mitään syytä ajatella, että jää ei kestäisi autojen painoa. Hän katsoo, ettei olisi voinut toimia onnettomuuspäivänä huolellisemmin.

Kahta muuta ihmistä syytetään jutussa maastoliikennerikkomuksesta, koska he olivat antaneet auton 12-vuotiaan kuljetettavaksi. Maastoliikennelain mukaan jäällä autoa kuljettavan pitää olla vähintään 15. Syytetyt ovat sanoneet, etteivät tienneet ikärajasta. Heille syyttäjä vaatii sakkoja.

Tuomio jutussa annetaan 22. maaliskuuta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut