Tutkimustuloksia kertyy yhä enemmän: musiikilla on kyky tervehdyttää vaurioituneita aivoja

Lukuisten tutkimusten mukaan musiikki auttaa kuntoutumisessa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen. Musiikin kuuntelu ja yhdessä laulaminen voivat kohentaa myös muistisairaiden hyvinvointia ja lisäksi kielellistä työmuistia ainakin lievässä dementiassa.

Laulu ja soitto täyttävät valoisan salin Koilliskeskuksen kirjastossa Tampereella. Osallistujat musisoivat rytmisoittimilla ja tekevät rentoja äänellisiä ja liikunnallisia harjoituksia. Ryhmää vetävä Kaisa Tienvieri toimii myös tiskijukkana. Kaiuttimista kajahtaa ukrainalainen kansanlaulu Hiljainen tienoo, ja poreilevaa tunnelmaa tarjoaa M.A. Nummisen Helga-neiti kylvyssä.

Mukana ryhmässä on muistisairaita, heidän omaisiaan ja vapaaehtoisia kuorokummeja. Järjestäjänä on Arvokas vanhuus ARVA -yhdistys, jonka Minun ääneni -hankkeessa kuntoutetaan muistisairaita sekä tuodaan musiikkiin ja vanhuuteen liittyvää tutkimustietoa käytäntöön.

– Musiikkikuntoutus ei ole jalkautunut kovin vakiintuneeksi toiminnaksi muistisairaiden kanssa. Tavoitteenamme on, että musiikin hoitava ja kuntouttava merkitys ymmärrettäisiin aiempaa paremmin, Tienvieri taustoittaa.

Vaikuttaa monipuolisesti

Monet tutkimukset ja uudet kuvantamismenetelmät todentavat musiikin monipuolisia vaikutuksia aivoihin. Selville on esimerkiksi saatu, että musiikin ansiosta aivojen harmaa aine voi lisääntyä ja hermoratayhteydet voivat korjautua. Musiikin on todettu myös lisäävän aivojen verenkiertoa.

Lisäksi musiikki vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään, herättää tunteita, rentouttaa ja parantaa mielialaa.

Musiikin vaikutusta aivoterveyteen tutkitaan muun muassa Helsingin ja Turun yliopistoissa, jotka tekevät yhteistyötä keskenään.

– Musiikki tarjoaa aivoille laajasti stimuloivia ja monipuolisia virikkeitä, joten sitä voidaan hyödyntää neurologisessa kuntoutuksessa monin tavoin, summaa apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopistosta.

Hän johtaa lääketieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian osastolla musiikin, ikääntymisen ja kuntoutumisen tutkimusryhmää.

Musiikilla on mahdollista täydentää tavanomaisia kuntoutusmuotoja, mutta sen tervehdyttävää vaikutusta voidaan hyödyntää myös erilaisissa potilas- ja harrastusryhmissä ja vaikka aivan omatoimisesti kotioloissa.

Musiikki muokkaa aivoja

Musiikin vaikutusta on tutkittu muun muassa kroonisilla kipupotilailla.

– Heillä on esimerkiksi voitu musiikin avulla vähentää vahvoja kipulääkkeitä leikkauksen jälkeen, kertoo neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila Turun yliopistosta.

Vilkkaan tutkimuksen kohteena ovat aivoinfarkti- ja aivoverenvuotopotilaat. Jo parikymmentä vuotta sitten saksalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että osittain halvaantunutta yläraajaa voitiin kuntouttaa soittamalla elektronisia rumpuja, joissa sävelet kumpusivat ilmoille laittamalla käsi rumpujen päälle.

Vuonna 2008 julkaistun Teppo Särkämön ja kumppaneiden tutkimuksen yllättävä tulos oli, että aivoinfarktipotilailla musiikin päivittäinen kuuntelu paransi kielellistä muistia, tarkkaavaisuutta ja mielialaa enemmän kuin äänikirjojen kuuntelu tai tavallinen hoito.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut