Suomeen voi tulla vuoden aikana 40 000–80 000 pakolaista Ukrainasta – "Tilanne on hyvin epävarma tällä hetkellä"

Suomeen voi saapua tämän vuoden aikana 40 000–80 000 ukrainalaista sotaa pakoon, arvioivat viranomaiset. Kaikkiaan noin 11 100 ihmistä on toistaiseksi hakenut tilapäistä suojelua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi, kertoi sisäministeriö valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Tällä hetkellä Suomeen Ukrainasta saapuneista valtaosa, kolme neljäsosaa, on sijoittunut yksityismajoitukseen. Suomessa on 6 250 majoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa, mutta paikkoja perustetaan koko ajan lisää.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter kertoo, että arvio Suomeen saapuvien määrästä voi vielä muuttua.

– Tilanne on hyvin epävarma tällä hetkellä.

Vastaanottopalveluiden määrää voidaan Sutterin mukaan kasvattaa tarvittaessa.

Euroopan unionissa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi Ukrainan sotaa pakenevia varten. Sen nojalla myönnetyt tilapäisen suojelun luvat ovat voimassa maaliskuuhun 2023 saakka.

Ministeriöstä toivotaan, että Ukrainasta tulleet hakisivat tilapäistä suojelua, koska sen saaminen on nopeampi prosessi kuin esimerkiksi turvapaikan hakeminen. Viranomaiset eivät tiedä, kuinka paljon Suomeen on tullut ukrainalaisia, jotka eivät ole rekisteröityneet suojelun hakijoiksi.

Kunnille korvataan majoitus- ja muita kuluja

Tilapäistä suojelua saava on oikeutettu majoitukseen, vastaanottorahaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, kertoivat viranomaisten ja ministeriöiden edustajat tiedotustilaisuudessa. Vastaanottoraha maksetaan erillisillä maksukorteilla.

Suomeen saapunut henkilö, joka ei ole rekisteröinyt oleskelustatustaan, on oikeutettu kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Rekisteröitymätön henkilö joutuu maksamaan itse omat hoitokustannuksensa.

Viranomaiset valmistelevat parhaillaan järjestelmää, jossa kunnille korvataan majoituksen ja vastaanottopalveluiden tuottaminen. Majoituksesta maksettaisiin kiinteä korvaus, ja palveluista kulujen toteutuman mukaan. Yksityiskohdat korvauksen tavoista ovat vielä kesken.

Viranomaiset toivovat, että uusi järjestelmä olisi toiminnassa huhtikuun aikana. Ministeriö aikoo tiedottaa kunnille ja Kuntaliitolle asiasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo, että Suomeen saapuvilla alaikäisillä lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Varsinaista lain tarkoittamaa oppivelvollisuutta heillä ei ole.

Palvelut järjestetään viranomaisten yhteistyönä

Pakolaisten ja tilapäistä suojelua tarvitsevien palvelut järjestetään sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskelan mukaan useiden eri viranomaisten yhteistyönä.

Maahanmuuttovirasto järjestää esimerkiksi erikoissairaanhoidon, päivystyksen, suun terveydenhoidon ja neuvolapalvelut yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Useat kunnat ovat jo sopineet hätämajoituksen järjestämisestä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Tietyt sosiaalihuollon palvelut, kuten lastensuojelu, ovat kuntien arviointi- ja järjestämisvastuulla.

– Vastaanotto- ja peruspalvelujärjestelmien välinen yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun on kysymys haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, Koskela sanoo.

Viranomaiset pyrkivät huolehtimaan, että kaikki kirjallinen materiaali suojelua ja turvapaikkaa hakeville on saatavilla ukrainaksi. Myös tulkkien määrää lisätään.

"Tulijoiden joukossa on hyvin monenlaista osaamista"

Tilapäisen suojelun statuksella Suomeen saapuneet voivat työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hakea töitä heti, kun he ovat saaneet tilapäisen suojelun luvan. Jos henkilö on Suomessa rekisteröimättömänä viisumivapaana oleskelijana, on työnteko-oikeus paljon rajatumpaa.

Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan tarjolla paljon työpaikkoja ukrainalaisille. Hämäläisen mukaan on ymmärrettävää, jos suojelua hakevalla ei ole ensimmäisenä mielessä työpaikan hakeminen. Samalla työllistyminen tukee kuitenkin Suomeen kotoutumista.

– Tulijoiden joukossa on hyvin monenlaista osaamista. Meillä on monia työpaikkoja, joissa voidaan hyödyntää tätä osaamista, Hämäläinen sanoo.

Hyväksikäyttön ehkäisy otetaan vakavasti

Työ- ja elinkeinoministeriö on Hämäläisen mukaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työmarkkinoilla yritetään käyttää hyväksi Ukrainasta saapuvien ihmisten hädänalaista asemaa.

STT kertoi aiemmin tällä viikolla, että sotaa pakenevia ukrainalaisia on yritetty huijata esimerkiksi tarjoamalla katteetta töitä suomalaisyrityksistä. Naisia on myös yritetty houkutella seksityöhön.

– Olemme ottaneet erittäin tosissamme työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan ehkäisyn, Hämäläinen toteaa.

Hän kertoo, että ministeriö jakaa vastaanottokeskuksissa ja rajanylityspaikoilla tietoa Suomessa tarjolla olevista yleisistä työpaikoista ja siitä, millaiset ovat työehdot ja palkkatasot Suomessa. Samalla kerrotaan, minne kannattaa olla yhteydessä, jos kohtaa asiatonta kohtelua työmarkkinoilla.

Työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt voivat hakeutua Hämäläisen mukaan vapaaehtoisiin kieliopintoihin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut