Toistaiseksi suurin osa ruoan verkkokaupoissa myytävistä tuotteista keräillään käsivoimin kauppojen hyllyistä. Tulevaisuus voi olla tehokkaampi, kun eri kaupparyhmät suunnittelevat robottien keräävän ostokset joko suoraan keskusvarastolla tai kaupan yhteyteen rakennettavissa keräilykeskuksissa.
Helsingin Ruoholahden Citymarketin yhteyteen on rakennettu ensimmäinen kaupan yhteydessä toimiva ruoan verkkokaupan automaattinen keräilykeskus, jossa Kesko testaa järjestelmää. Järjestelmällä voidaan kerätä asiakkaiden tilaamia elintarvikkeita jopa kuusi kertaa nopeammin kuin perinteisellä tuotteiden kauppakeräyksellä.
Automaattijärjestelmä mahdollistaa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akselin mukaan verkkokaupan liiketoiminnan kasvattamisen. Se myös nopeuttaa toimitusaikoja kuluttajille.
Lähes 50 robottia korvaavat valta-osan ihmisten tekemästä keräyksestä
Uusi automaattiavusteinen keräysjärjestelmä (MFC) toimii Keskon mukaan kolmella tasolla. Noin kaksi kolmasosaa kaikista tuotteista kerätään automaattiroboteilla. Sen lisäksi noin neljännes tuotteista kerätään ihmisvoimin massakeräyksenä kaupan takatiloista ja noin kymmenen prosenttia haetaan kaupan hyllyiltä.
Sekä kylmille että huoneenlämmössä säilytettäville elintarvikkeille on luotu omat alueensa, joissa automaattikeräys tapahtuu. Yhteensä 45 automaattirobottia kulkevat valtavien laatikkopinojen yläpuolella ja hakevat oikeat tuotelaatikot asiakkaiden tilausten mukaisesti. Robotit liikkuvat noin 11 kilometrin tuntivauhtia tuhansien laatikkojen seassa.
Oikean tuotteen haun jälkeen noin 150 kiloa painavat robotit kuljettavat laatikot keräysasemille, jossa työntekijät ottavat tilatun määrän tuotteita asiakkaita varten.
– Automaattijärjestelmällä voidaan kerätä jopa 600 tuotetta tunnissa, kun perinteisellä kauppakeräyksellä ehditään hakea korkeintaan sata tuotetta samassa ajassa, Akseli sanoo.
Kesko on hakenut inspiraatiota uuteen automaattijärjestelmään esimerkiksi ruotsalaisen kauppaketju ICA:n ja yhdysvaltalaisen Walmartin järjestelmistä.
Automatisoituja keräyskeskuksia on perustettu Suomeen jo aiemmin. Esimerkiksi ruoan verkkokauppa Odalla on keräyskeskus, joka sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä. Keskon keräysasema on kuitenkin ensimmäinen, joka on perustettu fyysisen ruokakaupan yhteyteen.
Yksi uusi keräyskeskus voi maksaa jopa 10 miljoonaa euroa
Yhden automaattijärjestelmän hinta on toimialajohtaja Akselin mukaan noin 4–6 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulee maksettavaksi vielä muut rakennuskulut. Ruoholahden uusi keskus on maksanut Akselin mukaan noin 10 miljoonaa euroa.
– Näitä järjestelmiä voidaan kuitenkin mitoittaa kaupoille sopiviksi. Kaikkien ei tarvitse olla yhtä suuria kuin täällä Ruoholahdessa, Akseli sanoo.
Kesko rakentaa keräysjärjestelmät ja maksaa niihin liittyvät kulut. Järjestelmää käyttävät K-Kauppiaat maksavat Keskolle vuokramaksua.
Uusi järjestelmä tulee vähentämään käsin tehtyä keräystä. Ruoholahden Citymarketin työntekijöiden määrää ei aiota kuitenkaan vähentää Akselin mukaan.
Ruoholahden keräyspaikasta lähetetään tuotteita viiden kilometrin säteellä oleville asiakkaille. Uusia automaattijärjestelmiä rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin asutuskeskuksiin. Pienillä paikkakunnilla näitä järjestelmiä ei Akselin mukaan todennäköisesti nähdä.
– Rakennamme keskuksia sinne, missä on riittävä volyymi ja eniten tarvetta nopealle ruoan keräykselle. Pienille paikkakunnille näitä ei ole järkevä rakentaa.
Kesko aikoo investoida uusiin automaattijärjestelmiin lähivuosina kymmenillä miljoonilla euroilla. Uusista järjestelmistä voi olla suoria hyötyjä kuluttajille.
– Kun järjestelmät automatisoituvat ja kerääminen nopeutuu, voivat verkkokaupan palveluhinnat laskea, Akseli arvioi.
S-Ryhmällä ei ole automatisoitu ruoan keräystä
Samalla kun Kesko aikoo investoida uusiin järjestelmiin miljoonilla euroilla, kilpailevalla S-Ryhmällä ei ole vielä mitään automatiikkaa ruoan keräilyssä.
S-ryhmä tekee kuitenkin tutkimustyötä mahdollisten automaattiratkaisujen löytämiseksi, kertoo verkkokauppojen kehityksestä vastaava johtaja Jarkko Kyttänen.
– Kaikissa vähittäistavaraketjuissa varmasti pohditaan sitä, miten kauppoja kannattaa automatisoida tulevaisuudessa, Kyttänen sanoo.
– Fyysisellä keräyksellä on silti paikkansa. Automaatiota ei voida toteuttaa hyvin esimerkiksi haja-asutusalueilla.
Myös kuljetus- ja toimituspalveluita aiotaan kehittää lähivuosina
S-Ryhmän Kyttänen muistuttaa, että on tärkeää kehittää myös kuljetusjärjestelmiä, eikä ainoastaan keräystä.
– Kuluttajat arvostavat nopeaa kotiinkuljetusta ja sitä, että tilaukset toimitetaan asiakkaan haluamalla tavalla laadukkaasti. Heitä ei sinällään kiinnosta, onko tuotteet kerätty käsin vai automaattijärjestelmällä, Kyttänen sanoo.
Kuluttajia kiinnostavat Kyttäsen mukaan noutopalvelut, sillä ne voi yhdistää muuhun arkielämään. Aikuinen voi esimerkiksi hakea ensin lapsensa päiväkodista, ja hakea kotimatkalla ruoat noutopisteestä.
Kesko aikoo kehittää lähivuosina automaattikeräyksen lisäksi noutomyyntiä ja pikatoimituspalveluita.
Ruoholahden uusi automaattikeräys aloittaa toimintansa kesäkuun alkupuolella. Järjestelmän käyttöä kasvatetaan asteittain kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen se toimii täydellä teholla.
Uudet automaattijärjestelmät tulevat Akselin mukaan kasvattamaan ruoan verkkokaupan liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viime vuonna verkkokaupan osuus oli hieman yli kolme prosenttia kaikesta Keskon elintarvikemyynnistä.
– On mahdollista, että verkkokaupan osuus tulee kasvamaan noin kuuteen prosenttiin viidessä vuodessa, Akseli sanoo.
S-Ryhmän Kyttänen arvioi STT:n haastattelussa, että verkkokaupan osuus ruoan myynnistä voi nousta noin kymmeneen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.