Moskvan uppoaminen kova isku Venäjän laivaston vahvuudelle Mustallamerellä, arvioi Yhdysvaltain puolustusministeriö

Venäjän Mustanmeren-laivaston lippulaiva Moskvan uppoaminen on kova isku laivaston vahvuudelle Mustallamerellä, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby uutiskanava CNN:n mukaan.

Venäjä on kiistänyt Ukrainan väitteet ohjusiskusta Moskvaa vastaan ja väittänyt sen sijaan, että laivalla syttyi tulipalo, joka levisi ammusvarastoon.

Yhdysvaltain ei ole onnistunut varmentaa uppoamisen tarkkaa syytä, mutta ukrainalaisväitteitäkään ei voida Kirbyn mukaan osoittaa vääriksi.

– On ehdottomasti uskottavaa ja mahdollista, että he oikeasti osuivat alukseen Neptune-ohjuksella tai ehkä muullakin, Kirby sanoo ja tarkentaa Neptune-merimaaliohjusten kantaman ainakin riittävän siihen, että ohjukset olisivat yltäneet Moskvaan saakka.

RIA Novostin Venäjän puolustusministeriöltä saaman tiedon mukaan alus upposi, kun sitä yritettiin hinata myrskyssä pahasti vaurioituneena satamaan.

– Koska aluksen runko oli vaurioitunut pahoin, se menetti vakautensa, kun sitä oltiin hinaamassa määräsatamaan. Vauriot syntyivät tulipalosta ja ammusten räjähtämisestä. Koska merellä oli kova myrsky, alus upposi, puolustusministeriö kertoi RIA Novostin mukaan.

"Ei anna kovin hyvää arvosanaa Moskvan miehistön toiminnasta"

Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja, komentaja Iiro Penttilä sanoi aikaisemmin torstaina STT:n haastattelussa, että aluksen uppoaminen Mustallamerellä olisi suuri symbolinen tappio Venäjälle.

Jos aluksen tuhon syyksi paljastuvat Ukrainan kertoman mukaisesti Neptune-merimaaliohjukset, ei se Penttilän mukaan anna kovin hyvää arvosanaa Moskva-aluksen miehistön toiminnasta.

– Aluksella ei ole oltu ihan hereillä iskun aikana. Ehkä he eivät ole osanneet odottaa tätä uhkaa, Penttilä pohtii.

Moskva on ollut hyvin varustettu puolustautumaan ohjuksia vastaan. Laivalla on Penttilän mukaan muun muassa S-300-ilmatorjuntajärjestelmä, johon kuuluu 64 ohjusta.

Moskva oli tapetilla jo aivan sodan alussa, kun se uhkaili ukrainalaisia Käärmesaaren puolustajia, jotka vastasivat haistattelemalla. Mielialoja nostattaneen tapahtuman kunniaksi Ukrainan posti julkaisi vastikään uuden postimerkin, jossa merisotilas esittää sotalaivalle tunnetun keskisormitervehdyksen. Käärmesaaren puolustajat otettiin lopulta vangeiksi.

Harkovan alueella kuollut jo yli 500 siviiliä, kertovat Ukrainan viranomaiset

Harkovan alueella on kuollut yli 500 siviiliä sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa. Harkovan kuvernöörin Oleh Synjehubovin mukaan uhrien joukossa on 24 lasta.

– Nämä olivat viatonta siviiliväestöä. Emme tule antamaan hyökkääjille anteeksi tässä elämässä, Synjehubov kirjoitti Telegram-kanavallaan.

Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki, jossa asui ennen sotaa 1,5 miljoonaa ihmistä. Se sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Venäjän rajalta.

Venäjän hyökkäyksen alettua venäläisjoukot ovat pommittaneet Harkovaa jatkuvasti, mutta eivät ole onnistuneet valtaamaan sitä.

CIA:n johtaja varoittaa epätoivoisen Putinin voivan tarttua ydinaseisiin

Venäjän presidentti Vladimir Putin voi epätoivoissaan turvautua esimerkiksi taktisten ydinaseiden käyttämiseen, varoittaa Yhdysvaltain tiedusteluvirasto CIA:n johtaja William Burns. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja New York Times.

Burns pohjaa varoituksiaan Putinin ja Venäjän johdon mahdolliseen epätoivoisuuteen sekä Venäjän hyökkäyssodassaan Ukrainassa kokemiin takaiskuihin.

Burnsin mukaan sitä mahdollisuutta, että Venäjä turvautuisi ydinaseiden käyttämiseen, ei tule ottaa kevyesti. Hänen mukaansa Yhdysvallat on erittäin huolissaan mahdollisesta rajoitetusta ydinaseiskusta.

Hän kuitenkin alleviivaa, ettei ole nähnyt käytännön todisteita sellaisesta joukkojen sijoittelusta tai aseiden siirtämisestä, joka viittaisi ydinaseuhan välittömyyteen.

Putin on uhkaillut ydinaseilla toistuvasti ja Venäjä väitti jo pian hyökkäyksen aloitettuaan asettaneensa ydinasejoukkonsa valmiuteen.

Venäjällä on useita taktisia ydinaseita, joiden tuhovoima on pienempi kuin ydinpommilla, jonka Yhdysvallat pudotti Japanin Hiroshimaan toisen maailmansodan lopulla.

Venäläisessä sotilasopissa on eräänlainen kärjistämällä liennyttämisen periaate. Sitä soveltaen maa voisi laukaista verrattain matalan tuhovoiman ydinaseen saadakseen etulyöntiaseman, jos asiat alkaisivat mennä huonompaan suuntaan tavanomaisessa sodassa lännen kanssa.

Tämä hypoteesi pitää kuitenkin sisällään ajatuksen sotilasliitto Naton sotilaallisesta väliintulosta Ukrainassa. Burns painotta, ettei tämä mahdollisuus ole Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin mukaan pöydällä.

Aiemmin Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläänä toiminut Burns käytti Putinista nimitystä "koston apostoli". Ex-lähettiläs kuvaili Putinin seisseen vuosia epäkohtien, kunnianhimon ja epävarmuuden keskellä – yhdistelmä, jota Burns puolestaan kuvaili tulenaraksi.

– Joka päivä Putin osoittaa, että heikentyvät vallat voivat olla vähintään niin hajottavia kuin nousevatkin, Burns sanoi.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut