Fennovoiman ydinvoimalahanke ei tule näillä näkymin etenemään, mutta Suomi ei tulevaisuudessakaan voi jäädä sähkön tuotannossaan vain tuulivoiman varaan. Näin sanoo toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, joka edustaa energia-alan yhtiöitä.
Suomen ja Venäjän keskinäisriippuvuuteen nojaavasta energiapolitiikasta jätettiin maanantaina yksi välitilinpäätös, kun Fennovoima ilmoitti purkavansa sopimuksen venäläisen laitostoimittajan Rosatomin kanssa. Todennäköisesti se tarkoittaa sitä, että Pyhäjoen ydinvoimala hyötyineen ja uhkineen voidaan pyyhkiä suomalaiselta energiakartalta.
Viimeistään ensi tai sitä seuraavana vuonna Suomessa tuotetaan ilman Pyhäjoen voimalaakin se määrä sähköä, mikä täällä kulutetaan. Syynä ovat Olkiluodon juuri avattu reaktori ja valmistuvat tuulivoimahankkeet.
Leskelä arvioi, että lähivuosina sähkön kulutus kasvaa kymmeniä prosentteja ja voi jossain vaiheessa jopa kaksinkertaistua. Tämän takia hän pitää Fennovoiman ongelmiin ajautunutta ydinvoimalahanketta menetyksenä.
– Tämä järjestelmä tulee todella haastavaksi, jos se pohjautuu lähes yksinomaan tuulivoimaan. Siinä mielessä ydinvoimalle on selkeä paikka tässä meidän energiajärjestelmässämme.
Tuulivoimalla tulevaisuuteen
Tuulivoimaa voidaan lisätä merkittävästi, ja Leskelän mukaan sitä rakennetaankin tulevaisuudessa ”hurjasti lisää”. Tuulisella säällä sähköä riittää tulevaisuudessakin, mutta vähempituulisina aikoina siitä voi tulla pula.
– Meillä pitää olla joku keino joko kuljettaa sähköä hurjan pitkiä matkoja tai sitten varastoida sähköä merkittäviä määriä, Leskelä sanoo.
Sähköä kuluu tällä hetkellä Suomessa 8 000–13 000 megawattia joka päivä. Tuulisena päivänä tuulivoimatuotanto voi tulevaisuudessa ylittää tämän määrän helposti jo yksinkin, mutta vähätuulisena päivänä sähköä voi tulla tuulivoimasta vain 2 000 megawattia, Leskelä arvioi.
Leskelän mukaan Suomen Venäjä-riskit energiatuotannossa ovat pienentyneet huomattavasti viimeisen 10–15 vuoden aikana, koska fossiilisesta energiasta on irtauduttu vauhdilla sähkön ja lämmön tuotannossa.
– Jos otetaan vaikka sähkön tuonti Venäjältä, niin totta kai sieltä on enimmillään tullut jopa kymmenkunta prosenttia Suomen vuosikulutuksesta viime vuosina. Mutta vaikka se katkeaa, niin meillä on nyt tätä lisätuotantoa tulossa itselle, joten se ei ole siinä mielessä suuri riski meille.
Kaasussa yhä riskiä
Myös Suomen riippuvuus venäläisestä maakaasusta on vähentynyt huomattavasti, Leskelä sanoo. Suomella on yhteys Baltian kaasumarkkinoihin, Haminaan on tulossa uusi LNG-terminaali ja lisäksi Suomelle ja Virolle on tulossa yhteinen kelluva LNG-terminaali.
LNG on nesteytettyä maakaasua, jota voidaan kuljettaa säiliöaluksilla pitkiä matkoja.
Kaasusta Venäjä-riskiä silti toistaiseksi löytyy.
– Lyhyellä aikavälillä joillakin teollisuuden aloilla voi olla haasteita, riittääkö kaasu kaikille käyttäjille.
Leskelän mukaan näyttää siltä, että kaikesta energiariippuvuudesta Venäjän kanssa pyritään irti. Tätä muutosta kaikki tällä hetkellä valmistelevat.
Venäjältä on tuotu yhä paljon energiaa, koska sitä on saatu edullisesti. Energian hinta siis todennäköisesti nousee, mutta pulaa energiasta ei Suomeen tule.
Yksittäisten yhtiöiden kohdalla tilanne voi olla toinen. Paraatiesimerkki tästä on Fortum, joka on Venäjällä merkittävän energiainfrastruktuurin omistaja ja tytäryhtiönsä Uniperin kautta myös merkittävä kaasuntuoja.
– Ilman muuta Fortumilla on tässä kaikista yhtiöistä eniten Suomessa tai ehkä Euroopassakin eniten erilaisia kysymyksiä, jotka nyt tähän Venäjän tilanteeseen liittyvät. Siellä on niin monella tavalla ja isoilla taloudellisilla panoksilla sitä kytköstä, joten Fortumilla on paljon tässä pelissä.
Vuonna 2021 Fortumin Venäjän-toiminnot tuottivat 500 miljoonaa euroa vertailukelpoista liikevoittoa, mikä oli noin 20 prosenttia konsernin vertailukelpoisesta liikevoitosta. Lisäksi Uniperin pitkistä kaasutoimituksista puolet hankittiin Venäjältä.