Hongkongissa liike-elämä saa jatkossakin antaa tilaa kovalla kurille – mielenosoitukset murentanut turvallisuusministeri nousemassa erityishallintoalueen johtoon

Kiinan tiukassa otteessa olevalla erityishallintoalueella Hongkongissa käynnistyy jälleen poliittinen teatteri, jossa valitaan uusi johtaja Hongkongille. Jo nyt on tiedossa, että hallintojohtajan tehtävät siirtyvät John Leelle, joka on ainoa tehtävään ehdolle asettunut ja mikä yhtä tärkeää, Kiinan siunauksen saanut ehdokas.

Hongkongin levottomien viimeisten vuosien taustaa vasten 64-vuotiaan Leen valinta tehtävään ei ole sattumaa, sillä hänen taustansa on järjestyksen ja kurin maailmassa. Lee on entinen poliisi, ja väistyvän hallinnon aikana hän työskenteli muun muassa turvallisuusministerinä. Aiemmilla hallintojohtajilla tausta on usein ollut liike-elämän puolella.

Uutistoimisto Bloombergille Leen nousua Hongkongin johtoon arvioinut Macaon yliopiston professori Eilo Yu uskoo, että Hongkongin asema liike-elämän keskuksena on laitettu ainakin hetkeksi jäihin.

– He todennäköisesti keskittyvät ensiksi järjestyksen ylläpitoon. Kansallista turvallisuutta korostava siipi on voittanut pelin, hän sanoi.

Kapinan kesyttäjä

Leehen alettiin kiinnittää Kiinassa huomiota vuonna 2019, jolloin Hongkongissa saivat alkunsa vuoden jatkuneet laajamittaiset mielenosoitukset. Ne alkoivat luovutuslakia koskevasta lakiesityksestä, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan.

Satojatuhansia ihmisiä kaduille keränneet joukkokokoontumiset vaativat lain hylkäämistä ja laajempia kansalaisvapauksia. Mielenosoitukset äityivät paikoin väkivaltaisiksi ja ajoivat erityishallintoalueen sekasortoon. Kuvat kyynelkaasun täyttämistä kaduista arkipäiväistyivät.

Turvallisuudesta vastaavana ministerinä Lee johti Hongkongin järjestyksenpitoa järkähtämättömästi. Hän piti jatkuvasti yhteyttä Pekingiin ja osoitti uskollisuuttaan muun muassa toistamalla Kiinan sepittämää tarinaa siitä, että mielenosoitukset olivat ulkomaisten tahojen rahoittamien terroristien juoni.

Vaikka luovutuslakiesitys kuopattiin vuoden 2019 syksyllä, tukahdutettiin alueella jatkuneet mielenosoitukset lopulta vasta kesällä 2020. Tuolloin Kiina hyväksyi Hongkongia koskevan turvallisuuslain, jonka oli tarkoitus suojata erityishallintoaluetta ulkomaisilta Kiina-vastaisilta voimilta. Laki käytännössä kriminalisoi toisinajattelun ja sulki alueen aktiivisen demokratialiikkeen suun.

Lee valvoi turvallisuuslain toimeenpanoa. Sen nojalla syytteitä on nostettu vajaan kahden vuoden aikana yli 180. Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuoreen lehdistönvapausindeksin mukaan Hongkong on 180 valtion ja alueen listauksessa sijalla 148, kun vielä viime vuonna sen sijoitus oli 68 sijaa parempi.

– Hän on mies, joka osoitti kestävänsä. Jos hän todella haluaa jotakin, hän tekee kaikkensa ylittääkseen esteet, Leetä turvallisuusministerinä edeltänyt Lai Tung-kwok sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Perintönä tukku rakenteellisia ongelmia

Leen nousu Hongkongin johtoon on sittemmin noudattanut totuttua kaavaa. Viime vuonna Lee korotettiin kakkosmiehen paikalle hallinnon pääsihteeriksi, virkaan, joka toimi myös väistyvän hallintojohtajan Carrie Lamin ponnahduslautana tehtävään.

Vuodesta 2017 Hongkongia johtanut Lam lupasi kautensa aluksi ratkoa toimeentuloa koskevia ongelmia, jotka ovat tiiviisti kytköksissä asumisen riistäytyneeseen hintaan. Lamin kaudella tuloeroja ja toimeentuloon liittyviä ongelmia ei saatu ratkottua, ja Hongkong kantaa yhä sitkeästi kyseenalaista kunniaa kaupunkina, jossa asuminen on tulotasoon nähden maailman kalleinta.

Lamin kauden jälkimmäistä puoliskoa varjosti mielenosoitusten lisäksi koronapandemia. Alkuvuodesta Hongkongin verrattain huonosti rokotettua ja tiiviisti asuvaa väestöä koetteli omikron-muunnoksen rantautuminen alueelle. Se nosti hetkellisesti Hongkongin väestöön suhteutetun koronakuolleisuuden maailman suurimmaksi.

Lamin kannatus on rämpinyt kannatusmittauksissa alhaisimmalla tasolla vuodesta 1997 alkaneella tarkastelujaksolla. Hän ilmoitti huhtikuussa, ettei pyri uudelle kaudelle.

Ikuisuusteemoilla eli toimeentulo-ongelmien ratkomisella ja hallinnon parantamisella kampanjoinut Lee onkin saamassa turvallisuusasioiden lisäksi hoitaakseen kasan vanhoja peruja olevia rakenteellisia ongelmia.

Valintamenettely yksi poliittisista kiistakapuloista

Virallisen päätöksen Leen valinnasta sunnuntaina tekee 1500-jäseninen Kiinaan kallellaan oleva valitsijakomitea. Hallintojohtajan valintamenettely oli yksi erityishallintoalueen poliittisista kiistakapuloista silloin, kun kaduille saattoi vielä lähteä ilman turvallisuuslain tuomaa elinkautisen vankeusrangaistuksen uhkaa.

Esimerkiksi 2010-luvun puolivälissä Hongkongissa eläteltiin vielä toiveita siitä, että hallintojohtaja voitaisiin tulevaisuudessa valita yleistä äänioikeudella ja vapaalla ehdokasasettelulla. Niin kutsuttu sateenvarjoliike eli vuoden 2014 laajat mielenosoitukset saivat alkunsa, kun Kiina ilmoitti, että hallintojohtaja valitaan Kiinan ennalta valitsemien "patrioottisten" ehdokkaiden väliltä.

Kolme vuotta myöhemmin patrioottinen eli Kiina-mielinen ehdokas Carrie Lam valittiin johtamaan Hongkongia.

South China Morning Post kertoo, että hallintojohtajan valintaa turvaa tälläkin kertaa noin 7 000 poliisia ympäri Hongkongia. Valituksi tultuaan John Lee aloittaa uutena hallintojohtajana myöhemmin kesällä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut