Venäläisjoukot selvittävät kokoamisleireillä, ovatko ukrainalaiset siviilit "ystävällismielisiä" Venäjää kohtaan

Venäläisjoukot ovat kuljettaneet ukrainalaisia siviilejä Itä-Ukrainaan kokoamisleireille kevään aikana. Osa ihmisistä on siirretty edelleen Venäjälle. Asiasta ovat kertoneet useat kansalaisjärjestöt ja kansainväliset mediat.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan ihmisiä on siirtynyt kokoamisleireille esimerkiksi sodan runtelemasta Mariupolista vapaaehtoisesti taisteluita pakoon, kun taas osa ihmisistä on pakkosiirretty. Järjestö on vasta muodostamassa kokonaiskuvaa siitä, mitä leireillä oikeastaan tapahtuu, kertoo vanhempi konflikteihin ja kriiseihin erikoistunut tutkija Belkis Wille STT:lle.

Hänen mukaansa Itä-Ukrainassa sijaitsevilla leireillä käydään läpi ainakin sitä, ovatko ihmiset Venäjälle "ystävällisiä vai vihamielisiä".

– Leirejä käytetään tiedonkeruuseen. Ihmisiltä kerätään esimerkiksi sormenjälkiä ja heidän puhelimensa tutkitaan. Niistä on tietojemme mukaan kopioitu esimerkiksi yhteystietoja, Wille sanoo.

Siitä, mitä Venäjälle "vihamielisiksi" katsotuille ihmisille tapahtuu, ei Willen mukaan ole tietoa.

Muille on annettu Willen mukaan erilaisia vaihtoehtoja. Ne ihmiset, joilla on ollut rahaa maksaa yksityiskuljetuksesta Ukrainan hallitsemille alueille, on pääasiassa päästetty lähtemään. Matka konfliktialueiden läpi voi tosin olla vaarallinen ja riskejä täynnä.

Rahattomille on annettu vaihtoehdoiksi joko pysyä Venäjän hallussa olevalla alueella, siirtyä takaisin esimerkiksi taisteluiden runtelemaan Mariupoliin tai bussilla Venäjälle. Osa on valinnut lähteä Venäjälle, jos heillä on esimerkiksi maassa sukulaisia.

– Venäjälle menoa ei voi läheskään aina kutsua aidoksi vapaaksi valinnaksi, koska kyse on usein siitä, että leirillä olevat eivät näe muuta vaihtoehtoja, koska heidän kotinsa on tuhottu, Wille sanoo.

Ukrainalaisen Zmina-ihmisoikeusjärjestön mukaan venäläiset ovat luoneet olosuhteita, joissa siviilien ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt lähtö Venäjälle tai Venäjän kontrolloimille alueille Itä-Ukrainaan, koska humanitaarisia käytäviä on tulitettu eikä humanitaarista apua ole sallittu.

– Saamiemme tietojen mukaan venäläiset sotilaat ovat kertoneet, että Mariupolista ei järjestetä evakuointeja ja että venäläisten sotilaiden mukaan lähtö on ainoa mahdollisuus. Ihmiset hyväksyvät tämän, koska heillä ei ole mitään: ei sähköä, ruokaa eikä lämmitystä, sanoi puolestaan Venäjälle siirtyneitä ukrainalaisia auttavan kansalaisjärjestön nimettömänä pysytellyt vapaaehtoistyöntekijä Washington Postille.

Likaista juomavettä ja ruokaa kerran päivässä

Tarinat leireiltä ovat karuja. Ukrainalaispariskunta Olena ja Oleksander kertoivat BBC:lle, että heidät vietiin Mariupolin lähellä sijaitsevalle venäläisten ylläpitämälle "pakolaisleirille", kun he halusivat lähteä pommitusten runtelemasta Mariupolista. Nikolsken kylässä sijaitsevalla leirillä heitä kuulusteltiin ja heiltä otettiin sormenjäljet. Pariskunnan mukaan venäläiset sotilaat etsivät tietoja siitä, oliko heillä yhteyksiä Ukrainan hallintoon tai esimerkiksi toimittajiin.

Leirillä olot olivat vaikeat. Vanhemmat ihmiset joutuivat nukkumaan ilman patjoja tai tyynyjä. Tuhansilla ihmisillä oli käytössään vain yksi vessa eikä peseytymismahdollisuuksia ollut.

Myöhemmin pariskunta luvattiin evakuoida Ukrainan hallussa oleville alueille, mutta käytännössä se oli erittäin hidasta. Heidät myös uhattiin evakuoida Venäjälle, jonne leiriltä lähti useita busseja. Pariskunta pääsi lopulta poistumaan leiriltä yksityishenkilön järjestämällä kuljetuksella.

Leiriltä myös pois päässyt Gennedy, 47, taas kertoi brittimedia i:lle, että hänet ja hänen perheensä vietiin pakolla leirille Mariupolin vieressä sijaitsevaan Bezimennen kylään. Useat mediat ovat julkaisseet satelliittikuvan Bezimennestä sijaitsevasta telttaleiristä.

Gennedyn tarinalle on antanut vahvistutusta ukrainalainen kansalaisjärjestö Tsentr gromadjanskyi svobod (suom. kansalaisvapauksien keskus)

– Sotilaat sanoivat, että sinulla on vain yksi vaihtoehto: muuta kokoamisleirille perheesi kanssa. Jos et halua, tapamme sinut, Gennedy kertoo. Hänen mukaansa venäläiset epäilivät virheellisesti hänen olevan Azovin pataljoonan sotilas.

Leirillä Gennedyn perheelle annettiin ruokaa vain kerran päivässä, ja juomavesi oli likaista.

Venäjälle perustetut pakolaisleirit ovat osa maan sisäistä propagandaa

Venäjällä sijaitsevista leireistä tiedetään vähemmän. Brittimedia i:n tutkimuksen mukaan Venäjällä on tällä hetkellä 66 leiriä, joita on perustettu esimerkiksi parantoloihin, entisiin erämaaleirikeskuksiin, ainakin yhteen "isänmaallisen kasvatuksen" keskukseen ja jopa entiselle kemiallisten aseiden kaatopaikalle. Media kirjoittaa pystyneensä tunnistamaan 6 250 ihmistä 38 leiriltä. Mikäli kaikki leirit ovat täynnä, kaikkiaan niillä voisi olla yhteensä 10 800 ihmistä. Tutkimuksessa leirejä on paikannettu ympäri Venäjää, yhdelletoista eri aikavyöhykkeelle. Ukrainalaisia on kuljetettu aina Kaukoitään asti.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Ilmari Käihkö huomauttaa, että kyse on melko pienestä määrästä ihmisiä, joten valtavista työleireistä ei vielä voida puhua.

– Leirit ovat verrattain pieniä, keskimäärin puhutaan 160 ihmisestä per leiri. Ei siis puhuta mistään valtavista leireistä Kiinan uiguurialueiden tapaan, missä ihmiset on vangittu ja valjastettu teollisuuden käyttöön tehtaisiin, Käihkö sanoo STT:lle.

Human Rights Watchin Willen tietojen mukaan Venäjältä on päässyt poistumaan, jos on ollut rahaa maksaa siirtymisestä esimerkiksi johonkin EU-maahan. Käytännössä tämä on monille hankalaa, koska monet ovat menettäneet matkan aikana rahat, puhelimen ja henkilöpaperinsa. I-median mukaan venäläiset aktivistiryhmät auttavat ukrainalaisia pakoon Venäjältä. Varmennettua tietoa siitä, mitä venäläisillä leireillä tapahtuu, on hankala saada.

Huolimatta operaation pienuudesta, Käihkö pitää toimintaa suunnitelmallisena.

– Kyllähän se vaatii organisaatiota, kun käytännössä maapallon toiselle puolelle viedään ihmisiä Ukrainasta. Ihmisten rahtaaminen Itä-Venäjälle vaatii pitkiä lentoja ja on kallista. Jonkinlainen suunnitelma on pakko olemassa, kun on verkosto paikkoja, joihin saadaan vietyä ihmisiä, Käihkö pohtii.

Venäjä on sanonut vastaanottaneensa maahan yli miljoona ukrainalaista pakolaista, joista se on luvannut huolehtia. Käihkö epäilee, että tarina Venäjälle pakenevista ukrainalaisista on yksi osa strategiaa, jolla se yrittää saada oikeutusta hyökkäykselleen Ukrainassa.

– Jos ukrainalaiset pakenevat Venäjälle, se vahvistaa narratiivia siitä, että Venäjä on suojelija. Se on tietysti ristiriidassa sen kanssa, jos ihmisiä on pakotettu lähtemään sinne, Käihkö sanoo.

– Onhan se aika mielenkiintoinen tilanne, että Venäjä hyökkää Ukrainalle ja sieltä ihmiset sitten vapaaehtoisesti lähtisi Venäjälle karkuun tai turvaan Venäjän hyökkäykseltä. Sikäli ei ole ihme, että monet ukrainalaiset ovat olleet sitä mieltä, että kyse on enemmänkin panttivankien ottamisesta, hän sanoo.

Käihkön mukaan ihmisten kuljetuksissa voi olla kyse myös Venäjän pidemmän tähtäimen suunnitelmasta, jolla se hakee ratkaisuja alueelliseen väestökatoon, joka on ollut maassa pitkäaikainen ongelma.

– Ihmisiä on nyt viety Venäjän alueille, missä ei ole hirveästi asukkaita. Ehkä tällä yritetään heikentää Ukrainaa viemällä sieltä pois väestöä ja vahvistaa Venäjää viemällä sinne ihmisiä. Se voisi selittää tätä käyttäytymistä, koska eihän se ole halpaa Venäjälle lennättää ihmisiä ympäriinsä ja prosessoida heitä useamman etapin kautta.

Käihkö viittaa myös aiempaan uutisointiin, jonka mukaan ukrainalaisia lapsia olisi sijoitettu venäläisperheisiin.

– Se herätti aika paljon närkästystä ukrainalaisten keskuudessa, hän sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut