Pääministeri Andersson ilmoitti Ruotsin hakevan Naton jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa – muut Pohjoismaat lupaavat Suomelle ja Ruotsille tukea prosessin aikana

Ruotsin hallitus on päättänyt hakea Naton jäsenyyttä. Pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti asiasta maanantaina Tukholmassa harvinaisessa yhteisessä lehdistötilaisuudessa pääoppositiopuolue maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin kanssa.

– Jätämme nyt yhden aikakauden taakse ja aloitamme uuden, Andersson kuvasi päätöksen historiallisuutta.

Andersson ei suostunut kertomaan, milloin Ruotsin Nato-lähettiläs tarkkaan ottaen jättää hakemuksen Natolle Brysselissä. Syyksi hän kertoi sen, että jäsenyyshakemus halutaan jättää yhtä aikaa Suomen kanssa.

Jos yhteinen hakemus osuu tiistaille tai keskiviikolle, on ajankohta sikäli mielenkiintoinen, että presidentti Sauli Niinistö on noina päivinä valtiovierailulla Ruotsissa.

Ruotsin Nato-kanta ratkesi käytännössä jo sunnuntaina, kun hallituspuolue sosiaalidemokraatit ilmoitti kannattavansa Natoon hakeutumista. Maanantaina aamupäivällä Natosta keskusteltiin vielä pari tuntia valtiopäivillä, mutta asiasta ei tehty päätöksiä tai äänestetty.

Kristersson kertoi seisovansa pääministerin rinnalla sen osoituksena, että Nato-hakemukselle on Ruotsissa laaja tuki, josta halutaan viestiä myös ulkomaille. Lehdistötilaisuudessa olleet ruotsalaistoimittajat muistelivat STT:lle, että vastaava yhteistilaisuus oli pidetty Ruotsissa edellisen kerran joskus 1990-luvun alkupuolella.

– On monia kysymyksiä, joista olemme eri mieltä. Mutta aiomme ottaa yhdessä vastuun prosessista Ruotsin viemiseksi Natoon, Kristersson sanoi.

– Se, että seisomme täällä yhdessä, on osoitus Ruotsin vahvuudesta, Andersson säesti.

Norja, Tanska ja Islanti valmiita tukemaan Suomea ja Ruotsia

Norja, Tanska ja Islanti ovat julkaisseet yhteisen lausunnon, jossa maat tarjoavat tukea Suomelle ja Ruotsille siltä varalta, että ne joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi Nato-hakemusprosessin aikana. Maat kertovat olevansa valmiita auttamaan Suomea ja Ruotsia kaikin tarvittavin keinoin.

Valmistelut Suomen ja Ruotsin turvallisuuden takaamiseksi aloitetaan lausunnon mukaan välittömästi.

Yhteisessä lausunnossa mainitaan, että Suomen ja Ruotsin päätökset hakea Nato-jäsenyyttä ovat suvereeneja kansallisia päätöksiä ja että Suomella ja Ruotsilla tulee olla oikeus jatkaa liittymisprosessiaan ilman ulkopuolisten puuttumista asiaan.

Lausunnossa luvataan myös mahdollisimman nopeaa prosessia Suomen ja Ruotsin hakemusten hyväksymiselle muiden Pohjoismaiden toimesta. Suomen ja Ruotsin kerrotaan täyttävän jo nyt Naton jäsenyyskriteerit.

Kokoomusjohtaja: Ruotsi veti Suomea EU:hun, Suomi Ruotsia Natoon

Andersson kertoi Ruotsin hallituksen päättäneen Nato-hakemuksen jättämisen lisäksi myös lakiehdotuksesta, joka mahdollistaa Ruotsin ottavan vastaan sotilaallista apua kaikilta Naton ja EU:n jäsenmailta. Mahdollisimman pian hyväksyttävä uusi laki käytännössä laajentaa Suomen kanssa jo voimassa olevan järjestelyn avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskemaan kaikkia Nato- ja EU-maita.

Jo pitkään Nato-jäsenyyden puolesta puhuneiden kokoomuslaisten johtaja Ulf Kristersson sanoi olevansa "vihdoinkin" tehtyyn jäsenyyspäätökseen tyytyväinen, vaikka sen syy ja lähtökohta onkin surullinen.

– On vaikeaa iloita, kun Ukraina on Venäjän hyökkäyssodan kohteena, hän sanoi.

Kristersson tiivisti Suomen ja Ruotsin Nato-päätöksen tekoprosessit historialliseen vertaukseen.

– Ruotsi ehkä auttoi Suomea hakeutumaan EU:n jäseneksi. Suomi ehkä auttoi Ruotsia hakeutumaan Naton jäseneksi, Kristersson tiivisti naapurimaiden suuret ratkaisut.

Vasemmistopuolue: Ruotsi olisi voinut jäädä yksin Naton ulkopuolelle

Andersson toisti lehdistötilaisuudessa saman viestin kuin muutamaa tuntia aiemmin parin korttelin päässä valtiopäivillä: Ruotsi elää uudessa ja vaarallisessa todellisuudessa, eikä mikään viittaa siihen, että Venäjä olisi muuttumassa toiseksi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

– Tällaiselta näyttää se todellisuus, jossa Ruotsi tarvitsee muodolliset turvatakuut, jotka tulevat Nato-jäsenyyden myötä, Andersson sanoi valtiopäivillä.

Kahdeksasta valtiopäiväpuolueesta vain kaksi, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, ovat kokonaan Nato-jäsenyyttä vastaan. Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että jo 200 vuotta hyvin toiminut sotilaallinen liittoutumattomuus olisi ollut paras ratkaisu Ruotsille myös tästä eteenpäin. Dadgostar valitti myös sitä, ettei Nato-jäsenyyden tukea mittautettu kansanäänestyksessä tai ensi syyskuun valtiopäivävaaleissa.

– Äänestäjille ei ole annettu mahdollisuutta ottaa kantaa kaikkien aikojen suurimpaan päätökseen, Dadgostar sanoi.

STT kysyi Dadgostarilta, olisiko hänen mielestään Ruotsin jääminen Naton ulkopuolelle voinut olla mahdollista, vaikka Suomi olisi liittynyt sotilasliittoon.

– Ilman muuta. Meillä olisi voinut olla täsmälleen samanlaista vahvaa yhteistyötä Suomen ja muiden pohjoismaisten ystäviemme kanssa, koska jaamme samat arvot ja turvallisuuspoliittisen intressit, Dadgostar sanoi.

Hänen mukaansa Ruotsi olisi aivan hyvin voinut valita Naton sijaan toisen tien.

– Mutta tämä oli nyt valinta, jonka sosiaalidemokraattinen puolue teki, Dadgostar totesi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut