Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kiovassa kouluun palanneille lapsille ilmahälytykset ovat arkea – STT vieraili ukrainalaiskoulussa, jossa oppilaat hakeutuvat suojaan joskus useita kertoja päivässä

Syksyn myötä lapset ympäri maailman ovat palanneet kesälaitumilta kouluihin pitkälti samoja rituaaleja noudattaen, mutta kiovalaisen koulun seinälle ripustetut englanninkieliset sanat "Back to School" antavat eri vaikutelman kuin vaikkapa Espoossa.

Samaan aikaan kun Venäjä jatkaa tuhoamissotaansa Ukrainan itä- ja eteläosissa, maan pääkaupungissa elämä on pitkälti palannut tavallisiin uomiinsa – säännöllisten ilmahälytysten säestämänä.

Ilmapuolustuksen ansiosta Kiova on tällä hetkellä Ukrainan turvallisimpia kaupunkeja, mutta evakuoinnit pommisuojiin ovat silti osa arkea myös yksityisessä Kebeta-peruskoulussa, jossa STT vieraili syyskuun lopulla.

– Pelastuslaitoksen viranomaiset pitivät meille koulutuksen, ja ennen opintojen alkua suunnittelimme tätä reittiä ja harjoittelimme lasten kanssa. Kun hälytys alkaa, meillä kestää 40 sekuntia viedä lapset pommisuojaan, kertoo koulun johtaja Oksana Bondarenko, 30.

Huolella hiotun pelastussuunnitelman ansiosta koulun oppitunnit ovat voineet jatkua lähes entiseen tapaan. Esimerkiksi rullaluistelusta on kuitenkin jouduttu luopumaan, koska luistinten riisumiseen kuluu lapsilta liikaa aikaa ilmahälytyksen sattuessa. Myös partiotunnit ja niihin kuuluvat metsäretket on lopetettu.

"Lapset ovat tottuneet"

Koululla ei ole omaa pommisuojaa, vaan se on tehnyt sopimuksen naapurirakennuksen väestönsuojan käyttämisestä. Nykyisin suojassa on valmiiksi varatut nurkat eri luokille. Ilmahälytystä ei osunut kohdalle STT:n vieraillessa koulussa, mutta edellinen hälytys oli Bondarenkon mukaan koettu edellisenä päivänä.

– (Lapset) ovat tottuneet. Aluksi erityisesti pienet lapset olivat hätääntyneitä ja jotkut itkivät, mutta nyt tätä on niin paljon harjoiteltu, että kaikki ovat tottuneet. Enää se ei ole heille mitenkään stressaava tapahtuma. Kaikki lapset ymmärtävät, miksi heidän pitää tulla tänne, eikä niskurointia ole. Myös jos he ovat koulun seinien ulkopuolella vaikkapa pyöräilemässä tai lautailemassa, he keskeyttävät ja tulevat tänne, Bondarenko sanoo.

Joskus lapset joutuvat marssimaan oppitunneilta pommisuojaan kaksi tai jopa kolme kertaa päivässä. Koululla ja lasten vanhemmilla on yhteinen chat-ryhmä, josta vanhemmat saavat tietää, haetaanko lapsi koululta vai pommisuojasta.

Osa oppilaista opiskelee edelleen kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti etänä. STT:n näkemällä oppitunnilla luokan opetukseen osallistui etäyhteyden välityksellä oppilaita muualta Kiovasta, Puolasta ja Virosta käsin.

Koulun nykyelämä on sujuvaa verrattuna sekasortoon, joka vallitsi Venäjän hyökkäyksen alettua helmikuun lopulla.

– Tämä koulu siirtyi etäopiskeluun heti Venäjän hyökkäyksen ensi päivistä lähtien, mutta jatkoimme opetusta. Jotkut perheet lähtivät evakkoon ja joidenkin lasten vanhemmat menivät armeijaan puolustamaan Ukrainaa. Aluksi oli erittäin vaikeaa, koska lasten mieliala oli stressaantunut ja jotkut itkivät ja huusivat sekä käyttäytyivät epätavallisesti, Bondarenko sanoo.

Venäjä otti opetuksen aseekseen

Ukrainan idässä ja etelässä miehitetyillä alueilla Venäjä on alkanut opettaa Ukrainan lapsille Venäjän opetusohjelmaa.

– Se on erittäin paha juttu, koska miehittäjät käyttävät lapsia omiin tarkoituksiinsa. Opettajat tietävät, että ukrainankielisiä kirjoja tuhotaan, ja siellä on käynnistetty aggressiivinen propaganda kouluissa. Koska monet ukrainalaiset opettajat ovat lähteneet pakoon miehitetyiltä alueilta, ja koska monet, jotka eivät ole lähteneet kieltäytyivät työskentelemästä miehittäjien kanssa, venäläiset joutuivat tuomaan venäläisiä opettajia, jotka opettavat niin sanotun venäläisen ohjelman mukaan, Bondarenko kertoo STT:lle.

Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla ottanut lyömäaseekseen vääristellyn historian, jonka pohjalta pyritään kieltämään Ukrainan oikeus olemassaoloon itsenäisenä kansana ja valtiona. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut historian opetukseen myös kiovalaiskoulussa.

– Meillä vain vanhimmilla 5. ja 6. luokilla on historian tunteja ohjelman mukaan. Nuorimmilla opiskelijoilla ei ole erillistä historian tuntia, mutta tätä aihetta käsitellään muilla tunneilla. Esimerkiksi lukemisen tunneilla on tekstejä Ukrainasta ja Ukrainan historiasta. Lasten kiinnostus historiaa kohtaan on kasvanut. Me olemme muun muassa ostaneet lisää kirjoja Ukrainan historiasta koulun kirjastoon, lasten kirjoja, jotka kertovat kasakoista ja Ukrainan muinaishistoriasta, koulun johtaja kertoo.

Kouluun on myös sodan seurauksena perustettu uusi maantuntemuksen oppitunti, jossa lapset opiskelevat Ukrainan karttaa ja maan erilaisia alueita.