Inflaatio kiihtyi lokakuussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia, kun vielä syyskuussa inflaatio oli 8,1 prosenttia.
Tilastokeskus kertoo, että inflaation kiihtyminen johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.
Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nostivat lokakuussa eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu. Tilastokeskus kertoo, että asuntolainojen korot nousivat 67 prosenttia ja kulutusluottojen korot 24 prosenttia viime vuoteen nähden.
– Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3 prosenttia ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 prosenttia. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.
Kuukaudessa eniten nousivat kotimaan ja ulkomaan lentomatkojen hinnat, 14,7 prosenttia ja 23,9 prosenttia. Tilastokeskus kertoo, että lentoliput ovat kallistuneet melko tasaisesti viime toukokuusta lähtien, mutta nyt erityisesti koululaisten syyslomakausi nosti lentojen hintoja. Toukokuuhun verrattua nousua on tähän mennessä kertynyt noin 46 prosenttia.
Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Eniten kuluttajahintojen nousua hillitsi ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen. Niiden hinta laski 3,2 prosenttia viime vuoden lokakuusta.
Monet peruselintarvikkeet kallistuneet yli viidenneksellä
Tilapäisistä tekijöistä puhdistettu pohjainflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 5,1 prosenttia. Esimerkiksi koronapandemian alussa maaliskuussa vuonna 2020 se oli 0,7 prosenttia.
Pohjainflaatiossa ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Niiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, jonka aiheuttaa maailmanmarkkinahintojen heilunta kysynnän ja tarjonnan mukaan.
– Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan, yliaktuaari Nieminen arvioi.
Kun elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintoja vertaa viime vuoden lokakuuhun, ovat hinnat nousseet 15,7 prosenttia.
Peruselintarvikkeissa hinnannousu on vieläkin suurempaa, Tilastokeskus kertoo. Yli 20 prosenttia ovat kallistuneet jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.
Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 prosenttia, dieselin 33 prosenttia, bensiinin 15 prosenttia ja sähkön 41 prosenttia.
Taantuma heikentänee kysyntää myöhemmin talvella
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää inflaatioluvuissa huolestuttavimpana seikkana sitä, että hinnat ovat nousseet laaja-alaisesti.
– Jokseenkin kaikki hyödykkeet kallistuvat tällä hetkellä vauhdikkaasti. Myös ruoan ja energian hinnoista putsattu pohjainflaatio kiihtyi jo yli viiteen prosenttiin. Korkea pohjainflaatio kertoo laaja-alaisista hintapaineista eli siitä, että hintojen kallistuminen on juurtunut jokseenkin syvälle talouden rakenteisiin, eikä sitä selitä enää mikään yksittäinen tekijä tai pieni hyödykejoukko, sanoo Appelqvist Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
Appelqvistin mukaan hintojen kallistumisessa ei ole havaittavissa hidastumista.
– Vaikka bensan hinta on laskenut tuntuvasti kesällä mitatuista huippulukemista, on sen tilalle tullut uusia kroonisia inflaatioajureita, jotka eivät tule hellittämään nopeasti. Erityisesti sähkön ja ruoan kallistuminen kiihdyttävät inflaatiota vielä useiden kuukausien ajan, sanoo Appelqvist.
Appelqvistin mukaan pidemmällä aikajänteellä on kuitenkin jonkinlaista helpotusta luvassa, sillä lähestyvä taantuma poistaa hintapaineita taloudesta. Jo nyt on nähtävissä, että esimerkiksi raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet korkeimmilta tasoiltaan. Appelqvist arvioi, että kulutuskysyntä vaimenee myöhemmin talvella.
– Kotitaloudet käyttävät paljon rahaa ja ylläpitävät kulutustaan osin säästöjen turvin palkkojen ostovoiman alentumisesta huolimatta. Myöhemmin talvella suhdanteen heikentyminen tulee kuitenkin jarruttamaan inflaatiokehitystä, kun kulutuskysyntä vaimenee.