Iranin siveyspoliisin lakkauttaminen on maan hallinnolta selvä myönnytys, mutta mielenosoittajille mahdollisesti liian pieni sellainen, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Iranin yleinen syyttäjä Mohammad Jafar Montazeri kertoi maan siveyspoliisin lakkauttamisesta tiedotustilaisuudessa viikonloppuna, kertoi iranilainen uutistoimisto Isna.
– Se on ensimmäinen merkki siitä, että Iranin johto on valmis tekemään jonkinlaisia myönnytyksiä, Juusola sanoo.
Päätös siveyspoliisin lakkauttamisesta vahvistaa myös kuvaa siitä, että järjestelmän sisällä on erilaisia mielipiteitä, ja sovinnollisempaa linjaa kannattavat ovat saaneet tältä osin voiton, Juusola katsoo.
Iranissa on ollut suuria mielenosoituksia syyskuun puolivälistä lähtien. Mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen, kun "väärin puetun" hijabin vuoksi pidätetty Iranin kurdinainen Mahsa Amini kuoli siveyspoliisin käsissä.
Poikkeuksellisen laajalle levinneet mielenosoitukset ovat muotoutuneet yleisemmiksi hallinnonvastaisiksi protesteiksi. Juusolan mukaan suuri kysymys onkin se, riittääkö siveyspoliisin lakkauttaminen enää mielenosoittajille.
– Vaateet, mitä mielenosoittajat esittävät tässä vaiheessa, ovat paljon suurempia kuin pelkästään naisten pukeutumiseen liittyvien säädösten muuttaminen, Juusola sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rightsin mukaan mielenosoitusten yhteydessä on kuollut lähes 450 ihmistä. YK:n ihmisoikeuskomissaarin Volker Türkin mukaan yli 14 000 ihmistä on otettu kiinni.
– Tässä on hallinnon perspektiivistä vaara, että tämä on liian vähän liian myöhään. Jos tämäntyyppisiä olisi tehty alussa, tilanne olisi voinut olla toinen, Juusola pohtii.
Huivin käyttöä koskeva laki myös tarkastelussa
Isna-uutistoimiston mukaan yleiseltä syyttäjältä oli tiedotustilaisuudessa kysytty, miksi siveyspoliisin toiminta oli keskeytetty.
– Siveyspoliisilla ei ole mitään tekemistä oikeuslaitoksen kanssa, sanoi Montazeri ja kertoi sen olevan lakkautettu.
Siveyspoliisin tehtäviin on kuulunut muun muassa valvoa naisten hijab-huivien käyttöä. Juusolan mukaan siveyspoliisin näkyvyys on jo aikaisempien tietojen mukaan vähentynyt mielenosoitusten aikana.
Siveyspoliisin lakkauttamisen myötä huivipakon valvonta siis ainakin vähenee, minkä kautta pakko tulee luultavasti välillisesti heikkenemään, vaikka se olisikin edelleen kirjattu lakiin, Juusola arvioi.
– Jos enemmän ja enemmän iranilaisista naisista ei sitä noudata, pidemmän päälle hallinnolla on tavattoman vaikeaa pitää yllä pakkoa, Juusola sanoo.
Montazeri kertoi myös maan parlamentin ja oikeuslaitoksen tarkastelevan lakia, joka vaatii naisilta pään peittämistä.
Seuraavien viikkojen aikana odotetaan päätöstä siitä, tehdäänkö 1980-luvun alussa säädettyyn lakiin muutoksia tai kumotaanko se. Juusolan mukaan lakimuutos olisi huomattavasti järeämpi asia kuin siveyspoliisin lakkauttaminen.
Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole tietoa siitä, aiotaanko lakia tosiasiassa muuttaa.
Nykyinen siveyspoliisi perustettiin 2000-luvun alussa
Hijab-huivin käyttö tuli pakolliseksi 1980-luvulla, neljä vuotta Iranissa vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen.
Nyt lakkautettu Gasht-e Ershad -siveyspoliisi perustettiin vuosituhannen alussa tiukempaa linjaa ajaneen presidentti Mahmud Ahmadinejadin kaudella. Tätä ennen maassa siveyspoliisin virkaa olivat toteuttaneet muut toimijat, kuten esimerkiksi puolisotilaalliset basij-joukot.
Siveyspoliisin tehtävänä on ollut valvoa sitä, että pukeutumiseen liittyviä koodeja noudatetaan ja rangaista niitä, jotka eivät sitä tee, Juusola sanoo.
– Alun perin kysymys oli ainoastaan huomauttamisesta, mutta se on viimeisten 10–15 vuoden aikana mennyt enemmän siihen suuntaan, että myös rangaistaan.
Vuonna 2013 Iranissa valittiin presidentiksi maltillisempi Hasan Ruhani. Ruhanin aikakaudella naisten pukeutumisnormit Iranissa löyhenivät hieman. Nykyinen konservatiivipresidentti Ebrahim Raisi on vaatinut paluuta tiukempaan naisten pukeutumiseen puuttumiseen ja vaati "kaikkien valtion instituutioiden valvovan huivilakia".
Juusolan mukaan siveyspoliisin valtaoikeudet kasvoivat erityisesti sen jälkeen, kun Raisi voitti presidentinvaalit vuonna 2021.
----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.