Suomen Pankin ennusteen mukaan energiakriisi ja nopea inflaatio ajavat talouden lievään taantumaan vuodenvaihteessa, ja koko ensi vuoden kasvuennuste on miinuksella puolen prosentin verran. Taantuma jää ennusteen mukaan kuitenkin lyhytaikaiseksi ja kasvu käynnistyy hiljalleen ensi vuoden loppupuolella, kun inflaatio hidastuu.
Energian saatavuus ja hinnat saattavat jarruttaa vielä seuraavankin talven kasvua. Suomen Pankki arvioi perusennusteessaan kasvun elpyvän 1,1 prosenttiin vuonna 2024, kun talouden vastatuulet laantuvat. Vuonna 2025 talous kasvaa ennusteen mukaan 1,5 prosenttia.
Kuluvana vuonna talouden odotetaan kasvavan 1,9 prosenttia.
Inflaation Suomen Pankki ennustaa hidastuvan viiteen prosenttiin ensi vuonna. Pankki arvioi raaka-aine- ja komponenttipulan sekä kansainvälisen rahtiliikenteen häiriöiden helpottuvan vähitellen. Vuosina 2024–2025 inflaatio jäisi ennusteen mukaan jo kahden prosentin tuntumaan.
Kuluvan vuoden marraskuussa inflaatio oli 9,1 prosenttia.
– Heikentyvä ostovoima ja nopeasta inflaatiosta seuraava korkojen nousu osuvat etenkin velkaantuneisiin kotitalouksiin, jotka voivat joutua supistamaan kulutustaan selvästi, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Riskien toteutuessa taantuma on syvempi
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi haittaa erityisesti Euroopan talouden kasvua. Talouden näkymiä leimaakin suuri epävarmuus. Vaihtoehtoisessa riskiskenaariossa energiahinta on merkittävästi korkeampi ja vientimarkkinoiden veto selvästi heikompi kuin perusennusteessa.
– Jos nämä riskit toteutuvat, taantuma on ennustettua syvempi ja inflaatio on ensi vuonna ennakoitua nopeampaa, sanoi Obstbaum tiedotustilaisuudessa.
Vaihtoehtoisessa Euroopan keskuspankkijärjestelmän yhteisiä epäsuotuisan skenaarion oletuksia käyttävässä laskelmassa oletetaan, että sota pitkittyy, energiasta on pulaa, häiriöt kansainvälisissä tuotantoketjuissa jatkuvat ja epävarmuus nostaa korkoja.
– Siinä oletetaan myös, että kaasun tulo Venäjältä Eurooppaan loppuu ja talvet ovat normaalia kylmempiä. Energiasta tulee pulaa ja tuotantoa joudutaan leikkaamaan.
Kohdennettua ja tilapäistä tukea
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo, että kansalaisten kannalta energian hintojen nousu on leikannut elintasoa rajusti, inflaatio on laaja-alaistunut ja epävarmuus leimaa ensi vuoden talousnäkymiä.
Rehn kertoi Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston vedonneen torstaina jäsenvaltioihin sen puolesta, että kansalaisille jäsenmaissa kaavailtu tuki olisi räätälöityä, kohdennettua ja tilapäistä. Lisäksi on tärkeää toimia niin, että päätöksillä ei vaikeuteta energian saatavuutta ja aiheuteta sähköpulaa tai muutoin pulaa energiasta.
– Sen takia suorat tuet ovat yleensä parempi tapa toimia kuin puuttuminen merkittävästi markkinamekanismin toimintaan. Jos se tehdään väärin, se voi johtaa energian saatavuuden ongelmiin eli sähkö- ja energiapulaan, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.
Enempää Rehn ei halunnut Suomenkin hallituksen pöydällä ja eduskunnassa keskusteluissa olevaa asiaa kommentoida, koska hän ei tiedä tarkkaan kaikkia yksityiskohtia, mitä tällä hetkellä valmistellaan.
Hallituspuolueiden puheenjohtajien on määrä keskustella tänään lisätoimista, joilla tukea kalliista sähköstä kärsiviä suomalaisia. Maanantaina asiasta on tarkoitus pitää parlamentaarinen kokous.
Velkasuhde kasvaa
Julkisen talouden menot pysyvät tuloja suurempina tulevina vuosina ja vajetta paikataan velkaa ottamalla. Suomen Pankki arvioi, että velkasuhde kasvaa huomattavasti vuodesta 2024 alkaen ja päätyy lähelle 75:tä prosenttia vuoden 2025 lopulla.
– Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tiedotteessa todetaan.
Rehnin mielestä päämääräksi tulisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja laatia sen saavuttamiseksi useamman vaalikauden pituinen johdonmukainen sopeutusohjelma.
– Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.
Hänen mukaansa tehokkain tapa tasapainottaa julkista taloutta olisi yhdistelmä talouskasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia sekä julkisen talouden sopeutusta.
– Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia tulee vahvistaa panostamalla koulutukseen, tukemalla uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä parantamalla työperäisen ja koulutusperäisen maahanmuuton edellytyksiä.
Pankin ennusteen mukaan myös työllisyysaste notkahtaa bkt:n tavoin väliaikaisesti ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen taas nousta.