Maa on taas muodissa – ainakin rakennusaineena. Aikanaan sitä on hyödynnetty Kiinan muurin ja Espanjan Alhambran palatsin rakennuksessa, ja viime aikoina ilmastonmuutos on uudelleen kasvattanut kiinnostusta ikivanhaan materiaaliin.
Vuosisatojen ajan mutaa ja savea oli valtavasti tarjolla, kun ihmiset rakensivat itselleen asumuksia. Nyt syynä uuteen intoon on ympäristö- ja ilmastokriisi.
– Kilo sementtiä aiheuttaa kilon hiilidioksidipäästöt, kilo maata ei lainkaan, sanoo ranskalaisen Navier-laboratorion Xavier Chateau.
Chateau arvelee, että jos maailmanlaajuisesti kulutetun sementin määrää voitaisiin vähentää neljänneksellä, se vastaisi kaiken ilmaliikenteen ilmastovaikutuksia.
Maa-ainesta on hyödynnetty rakentamisessa ainakin neoliittisesta kaudesta alkaen. Menetelmässä erilaisia maa-aineksia yhdistetään ja käytetään rakenneosien tai kokonaisten seinien rakentamiseen.
Vuonna 2006 julkaistun maarakentamisoppaan mukaan yli kaksi miljardia ihmistä noin 150 maassa asuu maa-aineksesta rakennetusta rakennuksessa.
Ei ainoastaan hyviä puolia
Maarakentamisen kannattajat sanovat materiaalin auttavan vähentämään riippuvuutta betonista, joka aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä. Maalla on myös korkea lämpökapasiteetti, ja se on paloturvallista, myrkytöntä ja täysin kierrätettävissä.
Huonojakin puolia on, eikä kustannus ole niistä vähäisin. Muinaisen menetelmän hyödyntäminen edellyttää osaavien rakentajien löytämistä. Lisäksi maarakennukset tarvitsevat suojausta tulvilta.
Maa-ainesta voidaan vakauttaa ja sen kestävyyttä parantaa esimerkiksi lisäämällä siihen kalkkia tai olkea.
Ranskalaisyritys Saint-Gobain on kokeillut valmistaa maabetonia, johon yhdistetään maata rakennustyömailta, terästeollisuuden jätteitä ja hamppua. Puristien mielestä moinen on kuitenkin lähes harhaoppista: arkkitehti Paul-Emmanuel Loiret sanoo, ettei kyse enää ole samasta materiaalista.
Loiret haluaa rakentamisen päästöt nollaan, mutta hän valittelee EU-lakien pakottavan käyttämään materiaaleja, jotka ovat "10–20 kertaa kestävämpiä kuin mitä tarvittaisiin". Hänen mukaansa joissakin Afrikan maissa maa-ainesta on rakennuksen alaosassa vahvistettu sementillä.
Yhtenä vaivana pula osaajista
Itävallassa on Euroopan ainoa tehdas, joka valmistaa maa-aineksesta matalan energian elementtitaloja. Tehtaalla valmistetaan perustuksia, lattioita ja seiniä esimerkiksi kalkista, savesta, oljesta ja sorasta. Kun osat on kuivattu ja leikattu oikeaan kokoon, ne lähetetään koottaviksi.
Tehtaan rakentanut yrittäjä Martin Rauch sanoo, että ympäristöongelmien ja energiahaasteiden vuoksi materiaalin kysyntä on kovassa kasvussa.
Myös Rauch itse asuu talossa, jonka ulkoseinien terrakotan tarkoitus on suojata sateelta ja kulumiselta. Menetelmä on tuttu muinaisilta ajoilta Saudi-Arabiasta.
Ongelmana Rauch pitää puutetta osaajista sekä sitä, että ihmiset pelkäävät luonnonmateriaalia. Hän toivoo kasvavaa ymmärrystä siitä, että maarakenteet voivat kestää vuosisatoja, jos ne rakennetaan oikein.