Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että energiayhtiöiden kritiikki hallituksen kaavailemaa sähkön kertahyvitysmallia kohtaan oli odotettavissa. Hänen mukaansa tukimalli pystyy arvostelusta huolimatta etenemään.
Hallituksen kaavailema kertahyvitys suurten sähkölaskujen kanssa kipuileville sähkönkäyttäjille sai yhtiöiltä tiukkaa palautetta sunnuntaina päättyneellä lausuntokierroksella.
– Ei siinä sinällänsä mitään yllätyksiä tullut. Ymmärrän erittäin hyvin, että energiayhtiöt ovat huolestuneita siitä, kuinka paljon lisää se tuo heille kustannuksia. Sillä tavalla se oli ihan odotettavissa, Lintilä kommentoi STT:lle virkamatkalta Lappeenrannasta.
Lintilän mukaan hyvitysmallin isoille linjoille ei tarvitse palautteen perusteella tehdä mitään. Pohdinnassa on, mitkä lausunnoissa esitetyt seikat ovat niin painavia, että ne pitää vielä erikseen huomioida.
Kertahyvitysmallista neuvotellaan erityisavustajien kesken maanantaina, ja energia-asioita seuraavat ministerit ovat koolla tiistaina. Kertahyvitys on osa lisätalousarviota, josta hallitus neuvottelee keskiviikkona ja joka on määrä antaa eduskunnalle torstaina.
Lintilä painottaa myös, että kertakorvausmallin kustannukseksi on sovittu 400 miljoonaa euroa.
Laskelmia tehdään vielä
Hyvityksen tarkoituksena on tukea asiakkaiden kykyä selvitä sähkölaskuista poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen aikana. Hallituksen lakiluonnoksen mukaan kertakorvaus näkyisi laskussa myöhemmin keväällä hyvityksenä alkutalven korkeista hinnoista. Tuen katto olisi 700 euroa kuukautta kohti, ja sähkönsiirtoa koskevat maksut on rajattu sen ulkopuolelle. Alle 10 sentin tuntihinnoista ei maksettaisi korvausta.
Hyvitys perustuisi marraskuun ja joulukuun kulutukseen, mutta siinä huomioitaisiin myös marras-, joulu- ja tammikuun asiakaskohtainen hinta.
Omavastuu olisi 90 euroa ja hyvitystä maksettaisiin 50 prosenttia omavastuun ylittävältä osalta.
Ei täyttä poliittista sopua
Asian edistämiseksi oli vahva yhteisymmärrys hallituspuolueilla, mutta täyttä poliittista sopua mallin yksityiskohdista ei kuitenkaan ollut ainakaan ennen lausuntokierrosta. Ainakin SDP on halunnut vielä katsoa korvausprosentista lisää laskelmia.
Lintilän mukaan korvausprosentin nostaminen yli 50 prosenttiin toisi lisää kustannuksia ja lisäksi laskelmat osoittavat "karulla tavalla", että suurempi korvausprosentti suosisi hyvätuloisia.
– Luulen, että kukaan ei halua sellaista tulonsiirtoa, joka suosisi suurituloisia tässä tapauksessa.
Hallitus on katsonut, että hyvitykset pitäisi saada maksetuksi mahdollisimman nopeasti, joten tukiehdot ja -kriteerit on tehty mahdollisimman yksinkertaisiksi.
Hyvitysmallin on haluttu kohdentuvan mahdollisimman oikeudenmukaisesti niille, joilla on todellisia vaikeuksia selvitä sähkölaskuista. Ilman mahdollisuutta käyttää kuluttajien tulotietoja tämä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
Kulut asiakkaiden maksettavaksi
Lausuntojen perusteella tukimalli aiheuttaisi ongelmia sekä sähkönmyyjille että julkiselle hallinnolle. Yhtiöt katsovat, että takautuva hyvitys aiheuttaisi niille mittavat hallinto- ja kehityskulut, jotka päätyvät lopulta asiakkaiden maksettavaksi.
Sähköyhtiöiden nykyisiä tietojärjestelmiä ei ole rakennettu hyvityksiä varten. Avoinna on esimerkiksi, miten toimittaisiin jos laskutusvälit eivät ole tasakuukausia tai jos käytössä on arviolaskutus.
Oikeusministeriö pohti lausunnossaan sähköyhtiöiden roolia julkisen hallinnon tehtävän toimeenpanijana. Ministeriö nosti myös esiin kysymyksen, pitäisikö sähköyhtiöille maksaa korvauksia myös niille syntyvistä hallinnollisista kustannuksista.
Hallituslähteestä kuvaillaan STT:lle, että on vain oikeudenmukaista, että Venäjän hyökkäyssodasta tulee kustannuksia myös energiayhtiöille, kun niitä tulee kuluttajillekin. Monilla energiayhtiöillä katteet ovat sodan alkamisen jälkeen parantuneet.
Jo hyvitysmallin lakiluonnosta valmisteltaessa energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuudella on ollut mahdollisuus kommentoida ehdotusta.
Lintilä sanoo, että oikeuskansleri arvioi ehdotuksen juridisen puolen.
– Pitää huomioida, että nyt on ihan poikkeuksellinen kriisiaika tämän suhteen menossa. Oikeuskansleri arvioi juridisen puolen. Se, että suhtaudutaan kriittisesti, on eri asia kuin kieltäminen.