Julkisen sanan neuvosto (JSN) on uusimmassa kokouksessaan antanut useita langettavia päätöksiä eri medioille. Iltalehti sai langettavan päätöksen toimittajan aseman väärinkäyttämisestä, Ilta-Sanomat piilomainonnasta ja Savon Sanomat sekä Parnasso olennaisen asiavirheen oikaisematta jättämisestä.
Iltalehti sai langettavan päätöksen jutusta, joka koski toimittajan epäonnistunutta tilausta kuljetuspalveluyhtiö Woltilta. JSN:n mukaan Iltalehden toimittaja käytti asemaansa väärin vetoamalla ammattiinsa ja ottamalla vastaan siten saadun edun reklamaatioprosessissa vapaa-ajallaan. Myös lehti toimi harkitsemattomasti, kun se hyväksyi edun vastaanottamisen osana juttuprosessia. Toimittajan ja lehden toiminta oli omiaan vaarantamaan yleisön luottamuksen journalistiseen ammattietiikkaan, JSN:n päätöksessä sanotaan.
Iltalehden päätoimittaja sanoo vastauksessaan, että aiheesta vinkannut ja haastateltavana toiminut toimittaja ei tehnyt päätöstä jutun tekemisestä eikä sen julkaisemisesta. Hän ei myöskään kirjoittanut juttua, osallistunut sen tekemiseen tai muutenkaan vaikuttanut journalistiseen prosessiin sen enempää kuin toimituksen ulkopuolinen vinkkaaja olisi tehnyt, päätoimittaja sanoo. Päätoimittajan mielestä toimittajan ammattiaseman esilletuomisella ei ollut minkäänlaista merkitystä.
JSN:n mukaan Iltalehden voidaan ajatella palvelleen yleisöä kertomalla Woltin vaihtelevista korvauskäytännöistä. Jutussa kerrottiin myös avoimesti, että toimittaja vetosi asemaansa Iltalehden toimittajana ja vetoamisen vaikutuksesta korvauksiin. Journalistin ammatista ilmoittaminen ei silti poistanut edun vaatimisen ja vastaanottamisen eettisiä ongelmia, JSN sanoo.
Ilta-Sanomille langettava piilomainonnasta
Ilta-Sanomat sai puolestaan langettavan päätöksen jutusta, jossa hiihtäjä Iivo Niskasen kerrottiin etsivän televisiossa uusia kykyjä.
Juttu perustui JSN:n mukaan huippu-urheilijaa sponsoroivan yrityksen markkinointimateriaaliin eikä jutun lähdettä kerrottu lukijalle edes keskeisten sitaattien osalta. Yleisöllä ei täten ollut mahdollisuutta erottaa markkinointimateriaalia journalistisesta sisällöstä. Kokonaisuutena juttu hämärsi journalismin ja markkinoinnin välistä rajaa ja oli piilomainontaa.
Ilta-Sanomien päätoimittajan vastauksen mukaan juttu laadittiin täysin journalistisin perustein. Päätoimittajan mukaan lehti uutisoi asiallisesti ja journalistisin perustein, että hanke oli osa Bolt.Worksin ja livo Niskasen monivuotista yhteistyötä. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat teki itse päätöksen uutisoinnista, valitsi itse jutun näkökulman ja päätti täysin itsenäisesti jutun sisällöstä.
JSN:n mukaan journalistisen harkinnan kautta tehdyt, urheilun sponsorointia käsittelevät jutut palvelevat lukijoita, ja myös tiedotteiden käyttäminen lähteinä on normaali käytäntö. Ilta-Sanomien jutussa oli kuitenkin käytetty runsaasti markkinointimateriaalia. Keskeisiä sitaatteja ja ainoana kuvituksena ollutta videota ei ollut lähteytetty materiaaliin, josta ne olivat peräisin. JSN muistuttaa, että piilomainonnan kynnys voi ylittyä, vaikka siihen ei liittyisi osapuolten välistä sopimusta tai yhteistyötä.
Parnassolle ja Savon Sanomille langettavat
Kirjallisuuslehti Parnasso sai JSN:ltä langettavan päätöksen kirjallisuusesseestä, josta oikaistiin yksi olennainen asiavirhe mutta jätettiin toinen oikaisematta pyynnöstä huolimatta.
JSN muistuttaa, että mielipiteellisessäkin, kriittisessä ja kärjekkäässä tekstissä tosiasiaväitteiden täytyy pitää paikkaansa.
Parnasso oikaisi selkeänä asiavirheenä väitteen siitä, että esseessä käsitellyn kirjan kirjoittajan isä olisi kuollut. Oikaisematta jäi kuitenkin toinen olennainen asiavirhe eli esseestä saatu käsitys, että kantelijan isä olisi ollut Berliinissä tietyssä tiedotustilaisuudessa vuonna 1989, vaikka hän tosiasiassa oli Suomessa.
Savon Sanomat sai JSN:ltä langettavan päätöksen Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin liittyneestä jutusta.
Jutussa väitettiin, että Viestikoekeskuksen upseeri oli tutustunut tapauksessa syytettyinä olleisiin toimittajiin Tutkivan journalismin yhdistyksen ja Oikeustoimittajat ry:n järjestämässä Tutki-konferenssissa vuonna 2014, vaikka upseeri itse kertoi kuulusteluissa, että tutustui yhteen syytettyyn toimittajaan eri tilaisuudessa.
JSN:n mukaan lehti korjasi juttuaan neljä kertaa, mutta ei poistanut jutusta mainintoja Tutki-konferenssista. Korjaukset eivät oikaisseet olennaista asiavirhettä yksiselitteisesti. JSN:n mukaan Savon Sanomat olisi voinut tarkistaa päätelmänsä suoraan alkuperäislähteistä, muttei tehnyt niin.
Kaksi vapauttavaa päätöstä
JSN antoi myös kaksi vapauttavaa päätöstä. Ilta-Sanomat sai vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin tunnetun sosiaalisen median vaikuttajan kokemuksista yksityisen neuvolan asiakkaana. Haastateltu vaikuttaja oli aiemmin tehnyt yhteistyötä saman neuvolapalvelun kanssa. JSN:n mukaan jutulle oli journalistiset perusteet, mutta aiempi kaupallinen yhteistyö olisi kannattanut mainita jutussa heti. Vapauttava päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 12–1.
Lisäksi Yle sai vapauttavan päätöksen suomalaisten koronapandemiahuolia koskeneen jutun otsikosta. Siinä ei ollut olennaista asiavirhettä, ja haastatellulle oli kerrottu etukäteen riittävästi, missä julkaisukanavissa ja missä asiayhteydessä haastattelua käytetään.
Ilta-Sanomat on osa Sanoma-konsernia, joka on STT:n enemmistöomistaja.
- - - - -
Uutista on korjattu klo 21.01. Tutki-konferenssin järjestivät Tutkivan journalismin yhdistys ja Oikeustoimittajat ry, ei tiede- ja oikeustoimittajat niin kuin jutussa alun perin virheellisesti luki.