Valtiovarainministeriö (VM) on tänään julkaissut tuhdin paketin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina. Ministeriön vaihtoehdoissa on mukana niin menoleikkauksia ja rakenneuudistuksia kuin veronkiristyksiäkin.
VM painottaa, että kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan julkista keskustelua ja seuraavan hallituksen poliittista päätöksentekoa.
– Tämä ei ole leikkauslista. Nämä ovat osin toisilleen vaihtoehtoisia ja osin päällekkäisiä keinoja, sanoi valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä tiedotustilaisuudessa.
Hän sanoo, että virkamiesten arvion mukaan näitä eri kokonaisuuksia läpikäymällä on löydettävissä mahdollisuuksia sopeuttaa julkista taloutta.
Ylijohtaja Terhi Järvikare sanoo, että verokartoituksessa on puolestaan pyritty nostamaan esiin sellaisia veronkorotusvaihtoehtoja, jotka olisivat hyvän veropolitiikan mukaisia.
Indeksikorotuksiin jäädytyksiä
Valtiovarainministeriö ehdottaa muun muassa työeläkeindeksiin, kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotusten pienentämistä prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi. Tämä ei koskisi toimeentulotukea.
Indeksijäädytykset ovat olleet poliittisesti kiistanalaisia. VM:n viesti on Niemelän mukaan, että kaikkia menoja ja tuloja tulee tarkastella.
– Indeksisidonnaiset menot valtion talousarviossa ovat noin kaksi kolmasosaa kokonaisuudesta. Kyllä se täysin välttämätöntä on tarkastella indeksisidonnaisia menoja, jos lähdetään valtion taloutta yhtenä osana julkista taloutta sopeuttamaan. Ei niitä täysin voi jättää ulkopuolelle, Niemelä sanoi.
Lisäksi VM ehdottaa tarkasteltavaksi muun muassa kotihoidontuen leikkaamista, varhaiskasvatuksen enimmäismaksujen korottamista, tulorajojen alentamista ja sisaralennusten lieventämistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia voisi VM:n mukaan mahdollisesti alentaa asteittain esimerkiksi noin 200–400 miljoonalla eurolla.
Lisäksi VM:n valikoimassa ovat muun muassa työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen ja kokonaan tai osittain luopuminen muista kuin ansiotuloihin perustuvista työeläkekarttumista. Jo aikaisemmin ministeriö on ehdottanut erilaisia muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja sen kestoon.
Valtiovarainministeriön raportissa vaihtoehtona on myös suurten ratahankkeiden suunnittelun keskeyttäminen ja hankeyhtiöiden purkaminen. Tällä säästettäisiin kertaluontoisesti noin 240 miljoonaa euroa.
Koulutus iso kokonaisuus
VM ehdottaa nipistämistä myös koulutuksen rahoista. Ministeriö esittää säästöjen etsimistä muun muassa siitä, että jokainen suorittaisi vain yhden korkeakoulututkinnon. VM:n keinovalikoimassa ovat myös lukukausimaksut korkeakouluihin sekä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan alentaminen tai poistaminen kokonaan.
– Mitään kokonaisuutta ei ole syytä jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja koulutus on yksi iso kokonaisuus. Siellä on monia mahdollisuuksia, mitä tarkastella, Niemelä sanoo.
Ministeriö leikkaisi myös kehitysyhteistyömäärärahoista noin 200–300 miljoonaa euroa laskemalla Suomen bruttokansantulo-osuutta asteittain kohti OECD-maiden keskiarvoa.
Arvonlisäveroihin korotuksia
Verotuottoja voitaisiin valtiovarainministeriön mukaan kasvattaa korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja, uudistamalla osinkoverotusta ja korottamalla maapohjan kiinteistöverotusta.
Järvikareen mukaan arvonlisäverotuksen kiristäminen on vähemmän haitallista talouskasvulle kuin esimerkiksi työn tai yritystoiminnan verotuksen kiristäminen.
– Arvonlisäverotuksen sisällä erityisesti alennettujen arvonlisäkantojen korottaminen on perusteltua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi VM ehdottaa muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistamista tai sen rajaamista. Ansiotuloverotuksen kiristämistä VM ei suosittele.
Kartoituksessa ei oteta kantaa siihen, miten paljon verotusta tulisi kiristää.
Talouskasvu ei ongelmaa korjaa
Ministeriön mukaan Suomen julkisen talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana eikä rahoituspohja riitä enää ylläpitämään kaikkia julkisen puolen tehtäviä.
Valtiovarainministeriö esitti joulukuussa virkamiespuheenvuorossaan, että julkista taloutta tulisi vahvistaa eri keinoin vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
– Meno- ja rakennekartoitus ja tulokartoitus tarjoavat yhdessä yli 9 miljardin euron kokonaisuuden, mutta näitä ei ole mielekästä laskea yhteen, koska siellä on niin paljon päällekkäisiä ja toisensa poissulkevia toimia, Niemelä sanoo.
Konkreettisesti julkisen talouden vahvistaminen 9 miljardilla eurolla tarkoittaisi VM:n mukaan sitä, että tarvittavien menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien mittaluokka olisi pysyvästi yli 1 600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.
Ennakoitua nopeampikaan talouskasvu ei pysty ongelmaa korjaamaan, VM katsoo.
– Sen sijaan meno- ja tulorakennetta on korjattava merkittävästi, jotta julkinen talous saataisiin vakaalle uralle.
Elinkeinoelämä vastustaa osinkoverotuksen kiristämistä
Elinkeinoelämä pitää valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemaa meno- ja verokartoitusta hyvänä pohjana seuraavien vaalikausien sopeutustoimille.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät toteavat yhteisessä tiedotteessaan, että julkisen talouden sopeuttamisessa pitäisi päästä liikkeelle heti hallituskauden alussa. Ne kuitenkin vastustavat esillä olleita kiristyksiä osinkoverotukseen ja arvonlisäverotukseen ja pitävät niitä myrkkynä taloudelle ja yrittäjyydelle.
Elinkeinoelämä katsoo, että julkisen talouden tasapainottamisen painopisteen on oltava rakenneuudistuksissa ja menomaltissa ja kokonaisveroasteen nousu on pystyttävä estämään.
"Painopisteen siirto työn verotuksesta kulutuksen verotukseen oikeansuuntainen"
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina.
– Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, Lehtinen toteaa tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että useimmissa verotuksen kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset verotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta niistä aiheutuvat haitat merkittäviksi.
Verokartoituksessa esitettyä verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen Lehtinen pitää oikeansuuntaisena. Hän kuitenkin huomauttaa, että ensi vaalikaudella myös kulutusverotuksen suhteen pitää olla varovainen ja ottaa huomioon nopeutunut inflaatio sekä nettoansioiden hiipunut ostovoima.
STTK: Toimet lisäisivät eriarvoisuutta
Keskusjärjestö STTK kiinnittää huomiota siihen, että valtiovarainministeriön raportissa on useita esityksiä, jotka käytännössä heikentäisivät sosiaaliturvaa.
– Suunnitelmallinen sosiaaliturvan uudistaminen on tärkeämpää kuin yksittäisten leikkausten ideoiminen, toteaa puheenjohtaja Antti Palola tiedotteessa.
STTK myös korostaa suomalaisten osaamisen ja koulutuksen merkitystä. Sen mukaan valtiovarainministeriön esiin nostamat toimet lisäisivät eriarvoisuutta ja rajaisivat mahdollisuuksia osallistua koulutukseen eri elämänvaiheissa.
STTK kiittää tehtyä verokartoitusta ja kannattaa tavoitetta veropohjan laajentamisesta.