Liki jokaisesta kotitaloudesta löytyvät juusto ja kananmunat saattavat pienentää muistisairauksien riskiä. Viitteitä siitä antaa terveystieteiden maisteri Maija Ylilaurin Itä-Suomen yliopistossa tekemä väitöstutkimus .
Tutkimuksessa tarkasteltiin ravinnon eläinproteiinin lähteiden sekä niistä saatavan kolesterolin ja koliinin yhteyttä tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten muistiin ja toiminnanohjaukseen.
– Kananmunien runsaasti sisältämää yhdistettä, fosfatidyylikoliinia eniten ravinnosta saaneiden ryhmässä muistisairauksien riski oli neljänneksen pienempi fosfatidyylikoliinia vähiten saaneisiin verrattuna, Ylilauri kertoo tiedotteessa.
Sekä suurempi fosfatidyylikoliinin että erilaisten koliiniyhdisteiden kokonaissaanti oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen vähintään yhdessä tiedonkäsittelykykyä mittaavassa testissä.
Fosfatidyylikoliinin keskeisimmät saantilähteet tutkimuksessa olivat kananmunat ja liha ja kaikkien koliiniyhdisteiden maitotuotteet, liha ja kananmunat.
Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eri proteiininlähteiden yhteyttä tiedonkäsittelykykyä mittaavissa testeissä menestymiseen. Suurempi kananmunien, prosessoimattoman punaisen lihan ja kalan käyttö oli yhteydessä parempaan testisuoriutumiseen.
Sen sijaan suurempi hapattamattomien maitotuotteiden, kuten maidon sekä prosessoidun punaisen lihan käyttö oli yhteydessä huonompaan testisuoriutumiseen niitä vähemmän käyttäneisiin verrattuna.
Tutkimustulokset olivat pääosin samat riippumatta perimästä eli siitä, oliko tutkittavilla muistisairauksille altistava riskigeeni, APOE4.
– Muistisairauksien hoitoon ei ole olemassa tehokasta lääkettä, minkä vuoksi sairauden puhkeamisen estäminen tai viivyttäminen on ensisijaista. Terveyttä edistävä ruoka, kuten Välimeren ruokavalio, näyttäisi olevan muistisairauksilta suojaava tekijä, Ylilauri toteaa.
Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä ravinto- tai ruoka-aineet ovat yhteydessä muistisairauksiin. Tutkimustieto eläinproteiinin lähteiden osalta on hajanaista ja tulokset ristiriitaisia.
Ylilaurin mielestä ei ole mielekästä tutkia laajoja ruoka-aineryhmäkokonaisuuksia, sillä niiden yhteyttä kognitiiviseen toimintaan on vaikeaa osoittaa.
– Mielekkäämpää on tutkia esimerkiksi prosessoidun ja prosessoimattoman lihan tai hapatettujen ja hapattamattomien maitotuotteiden yhteyttä muistisairauksiin ja tiedonkäsittelytoimintaan, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin.
Eläinproteiinien lähteillä ei väitöstutkimuksessa havaittu juurikaan yhteyttä muistisairauksien riskiin.
– Väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että aivoterveyden kannalta prosessoidut lihatuotteet, kuten makkarat, nakit ja leikkeleet kannattaisi korvata muilla proteiinin lähteillä. Maitotuotteiden osalta saattaa olla terveyden kannalta parempi, jos suosii hapatettuja maitotuotteita, kuten piimää, jogurttia, viiliä, rahkaa ja juustoa ennemmin kuin käyttää pelkkää maitoa, Ylilauri sanoo.
Väitöstutkimus perustui Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen aineistoon.