Turkki on päättänyt aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin parlamentissa, kertoo Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Hän kertoi asiasta yhteisessä tiedotustilaisuudessa Suomen presidentti Sauli Niinistölle. Presidentit tapasivat tänään Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
Erdogan sanoo toivovansa, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi tapahtuu Turkin parlamentissa ennen Turkin vaaleja toukokuussa.
Erdoganin mukaan Nato-ratifiointia koskevat keskustelut Ruotsin kanssa jatkuvat. Hänen mukaansa Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi.
– Koska he eivät antaneet Turkille näitä terroristeja, meidän ei ole mahdollista suhtautua Ruotsiin myönteisesti, Erdogan sanoi.
Erdogan sanoi, ettei Suomen kanssa ole samoja ongelmia.
– Koska samanlaisia mielenilmauksia (kuin Ruotsissa) ei ole ollut Suomessa, meidän täytyi erottaa Suomi Ruotsista, hän sanoi.
Niinistö sanoi Erdoganille, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Hän sanoi haluavansa nähdä heinäkuussa pidettävässä Vilnan huippukokouksessa 32 jäsentä Natossa.
Nii nistö tapasi Erdoganin Ankarassa
Erdogan otti Niinistön vastaan aiemmin perjantaina Ankarassa. Johtajat kuuntelivat tapaamisen aluksi sateisessa säässä maiden kansallislaulut sekä tarkastivat kunniakomppanian. Niinistö tervehti sotilaita turkiksi.
Johtajien lehdistötilaisuus alkoi työlounaan ja neuvottelujen jälkeen. Lisäksi Niinistöllä on tämän jälkeen vielä oma mediatapaaminen.
Aamupäivällä Niinistö vieraili Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumilla, jossa hän laski seppeleen. Seppeleenlasku kuuluu Turkissa korkean tason vierailuiden protokollaan.
Tapahtumaa paikalla oli seuraamassa runsaasti muun muassa suomalaista mediaa.
Niinistö kertoi ennen matkaansa, että hän menee Turkkiin vastaanottamaan Erdoganin ilmoituksen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevasta päätöksestä.
– Turkkilaiset ovat toivoneet, että olen paikalla kuittaamassa vastauksen, kun he tästä päätöksestä ilmoittavat, Niinistö kertoi presidentin kanslian välittämässä sähköpostissa keskiviikkona, jolloin Turkin-matkasta ilmoitettiin.
Tapaamispaikka vaihtui viime minuuteilla
Niinistön vierailu Turkkiin alkoi eilen, jolloin hän kävi Turkin kaakkoisosassa maanjäristyksen tuhoalueilla.
Niinistön mukana Turkissa vierailee myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Niinistön ja Erdoganin piti tavata alun perin Turkin suurimmassa kaupungissa Istanbulissa, mutta tapaaminen siirrettiin Ankaraan aikataulusyistä. Tarkempaa syytä ei ole avattu.
Ruotsin jäsenyyden ratifiointi jää myöhemmäksi
Turkki ja Unkari ovat ainoat sotilasliitto Naton jäsenmaat, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Jäsenyysprosessin aikana on käynyt ilmi, että Turkki suhtautuu nihkeämmin Ruotsin kuin Suomen hakemukseen.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti lehdistötilaisuudessa tiistaina, että Ruotsin ja Suomen liittyminen Naton jäseniksi eri aikaan on tullut entistä todennäköisemmäksi. Hänen mukaansa Ruotsi on valmistautunut tilanteeseen, jossa Turkki ilmoittaisi aikeistaan ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyys.
Seuraavana päivänä kuultiinkin ratkaisevan oloinen viesti, kun presidentti Niinistön kerrottiin matkustavan loppuviikosta työvierailulle Turkkiin. Niinistö sanoi tuolloin, että yhteydenpito Ruotsin ja Turkin kanssa oli ollut viime päivinä entistä tiiviimpää.
Neuvottelut katkesivat
Tammikuussa Turkin suututtivat Ruotsissa pidetyt mielenilmaukset, joissa muun muassa äärioikeistolaispoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan, Koraanin.
Tammikuun lopulla ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tulkittiin Ylelle antamissaan kommenteissa ensimmäistä kertaa myöntävän, että Suomi voi joutua harkitsemaan mahdollisuutta edetä Nato-prosessissa eritahtisesti.
Suomen ja Ruotsin eriaikainen eteneminen Natoon alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa, jossa presidentti Niinistö kommentoi, että olisi vaikeaa torjua sitä, jos Turkki haluaa ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden.
Samana päivänä ulkoministeri Haavisto kertoi Turkin sanoneen, että Suomi on täyttänyt kesäkuussa Madridin Nato-huippukokouksessa solmitun kolmikantasopimuksen ehdot.
Tammikuussa katkenneet Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvottelut jatkuivat maaliskuun alussa.
Tutkija: Ruotsille turvatakeet?
Tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista toteaa Twitterissä olevan selvää, että nykyisen tai seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista.
– On Pohjois-Euroopan puolustuksen ja sitä kautta Suomen suuri etu, ettei Ruotsin jäsenyys jäisi roikkumaan pitkäksi ajaksi, hän toteaa.
Hän heittää jatkokeskustelua varten idean, voisiko Suomi ja mahdollisesti myös Norja julistaa Ruotsille turvatakeet tarvittaessa erikseen.
Niinistö on luvannut jatkaa työtä myös Ruotsin Nato-jäsenyyden edistämiseksi.
Helsingin yliopiston tutkija Katalin Miklossy arvioi torstaina, että Turkin mahdollinen ilmoitus siitä, että se ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, luo Unkarille paineet tehdä samoin. Unkari on useaan kertaan lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä.
Jäsenyyshakemus toimitettiin viime keväänä
Suomen poliittisen johdon Nato-kannasta kerrottiin virallisesti 12. toukokuuta 2022, kun Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon.
– Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, presidentti ja pääministeri totesivat yhteisessä tiedotteessaan.
Tulevista hidasteista saatiin esimakua heti seuraavana päivänä, kun Erdogan sanoi, ettei Turkki suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Valtiojohdon tehtyä asiasta virallisen päätöksen Suomen jäsenyyshakemus toimitettiin Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä 18. toukokuuta yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi Madridin huippukokouksessa kesällä, jonka jälkeen Naton jäsenmaat aloittivat jäsenyyksien ratifioinnit.