Yhdysvaltain presidentti Joe Biden näkee demokratian tilan maailmassa kääntyneen jälleen myönteisempään päin. Biden kehui demokratioiden vahvistumista toista kertaa järjestetyssä demokratioiden huippukokouksessaan.
Biden oli kutsunut 121 maata enimmäkseen virtuaalisesti järjestettyyn huippukokoukseen, jonka tarkoituksena on padota etenkin Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan kasvua.
Biden suitsutti käännettä kohti vapauden ja demokratian kasvua.
– Uskon, että tämä on meidän aikaamme määrittävä haaste. Voin sanoa ylpeänä, että maailman demokratiat ovat vahvistumassa, eivät heikentymässä. Autokraattiset maat ovat heikentymässä, eivät vahvistumassa, Biden sanoi.
Bidenin lausunto ei täysin vastaa todellisuutta, sillä esimerkiksi yhdysvaltalaisen Freedom Housen vuosittaisen julkaisun mukaan demokratian taso maailmassa heikkeni viime vuonna, vaikka myös positiivisia kehityskulkuja nähtiin.
Biden nosti esiin edistysaskeleita, kuten Angolan pyrkimykset rakentaa riippumatonta oikeusjärjestelmää sekä Dominikaanisen tasavallan ja Kroatian korruptionvastaiset toimet. Bidenin mielestä myös Yhdysvaltain välivaalien tulos oli osoitus siitä, etteivät yhdysvaltalaiset äänestäjät hyväksyneet edellisen presidentin Donald Trumpin väitteitä vuoden 2020 presidentinvaalien vilpillisyydestä.
Rahoitusta demokratialle
Biden lupasi myös 690 miljoonaa dollaria demokratian edistämiseksi maailmassa. Rahoituksella on tarkoitus tukea vapaiden vaalien järjestämistä, riippumatonta mediaa sekä korruption vastaista taistelua.
Ensimmäisessä demokratioiden huippukokouksessa vuonna 2021 rahoitusta vastaaviin toimiin annettiin 424 miljoonaa dollaria.
Vuoden 2021 huippukokouksen sisältöä kritisoitiin liian Yhdysvallat-keskeiseksi, ja nyt fokusta olikin pyritty laajentamaan. Yhdysvaltain ohella huippukokouksen isäntinä toimivat Etelä-Korea, Sambia, Costa Rica ja Hollanti. Etelä-Korea lupasi isännöidä seuraavan huippukokouksen.
Kokouksessa on annettu paljon huomiota myös Taiwanille, jonka demokratiaa Kiinan sotilaallisen voiman pelätään uhkaavan. Myös Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutuneen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui huippukokouksessa ja sanoi maansa olevan etulinjassa taistelemassa sitä uhkaa vastaan, jonka Venäjä aiheuttaa kaikille demokratioille.
Myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres puhui huippukokouksessa ja valitteli hyökkäyksiä mediaa ja ihmisoikeustaistelijoita kohtaan ympäri maailman.
– Näemme yhä enemmän despotismia ja yhä vähemmän valistusta, Guterres sanoi.
Kiina ja Venäjä ovat kritisoineet huippukokousta tekopyhäksi.
Kaikki eivät saaneet kutsua
Huippukokoukseen kutsuttujen joukossa on myös monia sellaisia maita, joiden demokratian tila on herättänyt huolta. Kokouksessa puhui esimerkiksi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, jonka hallituksen oikeusjärjestelmän uudistus on saanut kritiikkiä myös Yhdysvalloilta.
Netanjahu lupasi Israelin pysyvän aina vahvana demokratiana.
Myös Intian pääministeri Narendra Modi suitsutti demokratiaa ja sanoi Intian olevan "demokratian äiti", viitaten muinaiseen sankskritinkieliseen suureepokseen Mahabharataan, jossa johtajia kehotetaan konsultoimaan.
Modin hindunationalistista hallitusta on kritisoitu lehdistönvapauden rajoittamisesta.
Yhdysvallat on pyrkinyt saamaan Intiasta kumppanin kamppailussaan Kiinan vallan patoamiseksi. Kaikkia liittolaisiaan ja kumppaneitaan Yhdysvallat ei silti kutsunut huippukokoukseen näiden demokratian heikon tilan takia.
Ilman kutsua jäivät esimerkiksi Recep Tayyip Erdoganin Turkki ja ainoana EU-maana Viktor Orbanin Unkari. Yhdysvaltain kumppaneista kutsumatta jäivät myös Bangladesh, Singapore ja Thaimaa.