Uusi tutkimusmenetelmä osoittaa: kevytkin liikkuminen on yhteydessä iäkkään ihmisen terveyteen

Tutkimustulokset tukevat lisääntyvää näyttöä kevyen liikunnan eduista. Kuvituskuvaa. Kalle Parkkinen / LEHTIKUVA
STT

STT

Iäkkäillä ihmisillä erittäin kevytkin liikunta on yhteydessä terveempään kehonkoostumukseen ja nopeampaan kävelyvauhtiin, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta . Tutkimuksessa mukana olleista 70–85-vuotiaista henkilöistä kaksi kolmasosaa ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla, mutta yhteys esimerkiksi matalampaan rasvaprosenttiin näkyi hyvin kevyestikin liikkuvilla.

– Olimme yllättyneitä siitä, että jo erittäin matalatehoinen aktiivisuus, joka vastaa esimerkiksi kevyttä käveleskelyä ja kotitöissä puuhailua, oli yhteydessä sekä terveempään kehonkoostumukseen että nopeampaan kävelyvauhtiin, sanoo tohtorikoulutettava Tiina Savikangas yliopiston tiedotteessa .

Uudella tutkimusmenetelmällä liikkumisen intensiteetin tutkiminen onnistui aiempaa tarkemmin. Tiedotteen mukaan päivittäinen aktiivisuus jaetaan tavallisesti paikallaanoloon, kevyeen ja reippaaseen-rasittavaan aktiivisuuteen. Tuoreessa tutkimuksessa aktiivisuus on jaettu lisäksi tarkkoihin intensiteettijaksoihin niin, että esimerkiksi kevyen aktiivisuuden kirjoon kuului 25 intensiteettijaksoa.

Tulos rohkaisee liikkumaan

Monilta vähän liikkuvilta vanhuksilta reippaan liikunnan harrastaminen ei onnistu, joten tutkimuksen tekijät pitävät tietoja kevyen liikunnan yhteydestä terveyteen rohkaisevina. Kehonkoostumus ja kävelykyky ovat tärkeitä terveyden ja toimintakyvyn mittareita iäkkäille, sillä ne auttavat arvioimaan muun muassa liikkumiskyvyn säilymistä ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

– Iäkkäitä tuleekin kannustaa lisäämään päiviinsä minkä tahansa tehoista liikkumista, tiedotteessa todetaan.

Tutkijat korostavat, ettei tutkimuksesta voida tehdä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista. Tulokset kuitenkin tukevat lisääntyvää näyttöä kevyen liikunnan eduista.

– Poikkileikkausasetelma tarkoittaa, että tutkimme liikkumisen yhteyttä kehonkoostumukseen ja liikkumiskykyyn vain yhdessä aikapisteessä. Emme siis voi päätellä, johtaako runsaampi aktiivisuus nopeampaan kävelyvauhtiin vai toisin päin, Savikangas selittää.

Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston Password-tutkimusta, joka toteutettiin liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Passwordiin osallistui reilut 300 iältään 70–85-vuotiasta ihmistä, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suositeltua vähemmän.

Osatutkimuksessa oli mukana reilut 290 osallistujaa. Tutkimuksessa selvitettiin liikkumisen määrän ja intensiteetin yhteyttä muun muassa rasvaprosenttiin, käsien ja jalkojen lihasmassaan ja alaraajojen toimintakykyyn.

Kevyt liikunta on mukana liikkumissuosituksissa

Viime vuonna päivitetyissä UKK-instituutin liikkumissuosituksissa yli 65-vuotiaille nostettiin esiin kevyt liikuskelu. Ratkaisu perustui siihen, että nykyisen tutkimusnäytön perusteella kevyellä liikkumisella on terveyshyötyjä.

– Jokaisen kannattaa liikkua arjessa niin paljon kuin oma terveydentila huomioiden on mahdollista, sanoi erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutin tiedotteessa joulukuussa.

Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista UKK-instituutti suosittelee ikäihmisille ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa. Vastaavan hyödyn saa myös nostamalla liikkumisen tehoa rasittavaksi, jolloin liikkumista on harrastettava vähintään yksi tunti ja viisitoista minuuttia viikossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut