Ohisalon mukaan hallituksen harkinta jatkuu, perussuomalaiset torjuisi Kreikan avunpyynnön lasten ottamisesta

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan hallitus jatkaa keskustelua vanhempia vailla olevien lasten ottamisesta Kreikan pakolaisleireiltä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA
STT

STT

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan hallitus käy vielä keskustelua siitä, ottaako Suomi vastaan ilman vanhempiaan olevia lapsia Kreikan leireiltä. Kyse ei Ohisalon mukaan ole siitä, että hallitus ei olisi onnistunut tekemään päätöstä, vaan keskustelu jatkuu hänen mukaansa sisäministeriön tekemän selvityksen pohjalta.

Ohisalo oli torstaina eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana. Valiokunnan puheenjohtajan Riikka Purran mukaan perussuomalaiset torjuisi Kreikan avunpyynnön, koska ratkaisu ei olisi kestävä. Hallituspuolueet tekevät hänen mukaansa kysymyksellä politiikkaa.

– Me emme näe, että tämä on missään määrin kestävä ratkaisu. Suomi on taakanjaossa niitä harvoja maita, jotka ovat tähänkin mennessä yleensä täyttäneet kiintiönsä. EU-tasolla ei ole yhtenäistä toimivaa turvapaikkapolitiikkaa, Purra perusteli toimittajille.

Kreikka pyysi muilta EU-mailta syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia. Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia alaikäisiä on kaikkiaan noin 5 000. Kreikan ohella lapsia kerrotaan olevan myös Kyproksella.

Ohisalo on aiemmin todennut, että sisäministeriössä tehdyn selvityksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus auttaa ja ottaa heitä vastaan. Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apunsa.

Tulijoiden taustaa pohditaan

Kuinka monta lasta Suomi voisi ottaa vastaan? Siihen Ohisalo ei ottanut vielä kantaa, vaan vastaa näin:

– Totta kai määristä keskustellaan. Ehkä nostan sen, että aiemmin kun Suomi on vastaanottanut sisäisiä siirtoja muutama hallituskausi taaksepäin, Suomi ei ole päässyt käymään keskusteluita siitä, mistä ihmisiä tulee tai millaisessa tilanteessa. Se on ollut Suomessa pitkän linjan poliittinen tavoite, että vaikeassa asemassa ja erittäin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä autetaan.

Valiokunta keskusteli hänen mukaansa myös siirtolaisten määristä Välimeren eri reiteillä. Ohisalon mukaan turvapaikanhakijoiden määrät Kreikassa ja Kyproksella ovat kasvaneet.

Myös Ohisalo toivoo, että EU:ssa päästäisiin sopuun turvapaikkajärjestelmän pysyvästä uudistamisesta, jotta jäsenmaiden ei tarvitsisi pyytää apua yksitellen.

– Keskeistä on, mitä on ajettu myös Suomen puheenjohtajuuskaudella, että löydetään yhteinen eurooppalainen ratkaisu, jotta ei jatkuvasti jouduta käymään myös kahdenvälisiä keskusteluita Euroopan unionissa, Ohisalo sanoi.

Keskusta halunnut lisää vastauksia

Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ole ollut hallituksessa läpihuutojuttu, vaan keskusta on vaatinut tarkempaa tietoa siitä, keitä Suomeen tulevat lapset ja nuoret olisivat. Hallituspuolueiden välisissä keskusteluissa on tiettävästi pohdittu sitäkin, mistä maasta lähtöisin olevia Suomeen otettaisiin, jotta he olisivat todennäköisesti oikeutettuja turvapaikkaan. Kuten aiemmissakin EU:n sisäisissä siirroissa, myös nyt turvapaikkapäätös tehtäisiin vasta Suomessa.

EU-maat jatkavat neuvotteluita turvapaikkajärjestelmän pysyvästä uudistamisesta. Komissiolta odotetaan vielä kevään aikana esitystä siitä, miten pitkään jumissa olleita neuvotteluita saataisiin etenemään.

EU-puheenjohtajamaana Suomi vältti osallistumasta EU:n sisäisiin siirtoihin, jotta paine säilyisi varsinaisissa neuvotteluissa. Syksyllä Kreikan pyyntöön vastaamista hankaloitti myös hallituksen vaihtuminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.