THL:n ennusteita tekevä ylilääkäri: Koronaviruksen epidemiahuippu ajoittuu aikaisintaan toukokuun toiselle viikolle

THL aikoo julkistaa perjantaina aamulla uuden skenaarion siitä, kuinka moni tulee tarvitsemaan tehohoitoa Suomessa. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
STT

STT

Koronaviruksen epidemiahuippu Suomessa ajoittunee aikaisintaan toukokuun toiselle viikolle, arvioi ennusteita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tekevä ylilääkäri Tuija Leino STT:lle. Arvio perustuu torstai-iltapäivän tietoon, eikä se ole lopullinen totuus.

Aiemmin THL arvioi, että epidemian huippu osuisi huhtikuun puoleenväliin. Tämä arvio on tehty ennen kuin oli tarkkaa tietoa valtiojohdon asettamista rajoitustoimista. Nyt ennustetta on muutettu. Leino muistuttaa, että arviot vanhenevat nopeasti.

– Nyt arvioimme että tartuntamäärissä ennen huippua olisi yhdeksän viikkoa nousua ja huipun jälkeen yhdeksän viikkoa laskua. Nyt ollaan jo nousevassa osassa, mutta missä kohtaa, sitä on vaikea määrittää tarkasti. Huippu ei todennäköisesti ole ainakaan aikaisemmin kuin toukokuun toisella viikolla.

"Tehohoitoa tulevat tarvitsemaan iäkkäät ja työikäiset"

THL aikoo julkistaa perjantaina aamulla uuden skenaarion siitä, kuinka moni tulee tarvitsemaan tehohoitoa Suomessa. Leinon mukaan ikäjakauma tulee luultavasti olemaan sellainen, että sairaalaan ja teholle joutuvat ihmiset pääosin ovat iäkkäitä ihmisiä. Hyvin iäkkäitä ja monisairaita tehohoidollakaan ei Leinon mukaan välttämättä pystytä pelastamaan.

Kun tehohoidossa on nyt nuorempia ihmisiä esimerkiksi Italiassa, se johtuu ilmeisesti ainakin osaksi siitä, että siellä on ollut tarve priorisoida hoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Italiassa on katsottu, että tehohoitoa saavat ne, joihin se tehoaa ja on pyritty säästämään elinvuosia tätä kautta.

– Suomessa rajoitustoimin on päästy hidastamaan epidemiaa, eikä priorisointeihin todennäköisesti jouduta. Kyllä tiedetään, että varmasti osa työikäisistäkin joutuu teholle varsinkin, jos on perussairauksia. Mutta tietoa siitä on kertynyt Euroopasta, että vaikka joutuu teholle, siitä kuitenkin selviää. Sen takia tehohoitopaikkojen riittävyys on koko hommassa se tärkeä tekijä, Leino sanoo.

Hänen mukaansa arvioiden perusteella mitään yhtäkkistä rysäystä sairaalahoitoon tuskin tulee, vaan määrä lisääntyy vähitellen. Leino muistuttaa, että koronaviruspotilaat eivät ole ainoita potilaita, jotka maassa tarvitsevat tehohoitoa ja sen takia paikkojen riittävyyttä tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrään ei voi suoraan verrata.

Malleja suhteutetaan kansainväliseen tietoon

Leinon mukaan THL:n malleja päivitetään koko ajan.

– Meillä on koko ajan yhteyksiä THL:ää ulkomailla vastaaviin laitoksiin. Tätä tietoa käydään koko ajan läpi ja verrataan muuhun tietoon.

THL:ää on kritisoitu siitä, että esimerkiksi Britannian Imperial Collegen laskentatapaa suoraan Suomeen soveltaen koronavirukseen kuolisi Suomessakin 40 000 ihmistä, kun THL:n oma arvio on ollut sadoista reiluun 3 000 tapaukseen. Tulevista mahdollisista kuolemistakin tehdään parhaillaan uutta laskelmaa.

– Olemme pyörittäneet skenaariota myös Imperial Collegen arviolla, joka tarkoittaisi noin 40 000 kuollutta. Meistä ei kukaan usko siihen. Arviomme mukaan Suomessa esiintyy paljon enemmän lievää tautimuotoa.

Arvioon vaikuttavat muun muassa Suomen rajoitustoimet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut